Palaa vuosikertomukseen
Vuosikertomus 2019

ProAgria

Keski-Suomi

Palvelut kasvi- ja puutarhatiloille

Nurmen tuotanto ja sen osaaminen ovat tärkeitä nautavaltaisessa maakunnassa.

Kasvinviljely Keski-Suomessa

Kuva: Irene MäkinenViljeltyä peltoa Keski-Suomessa oli vuonna 2019 noin 80 200 ha ja lisäksi kesantoja, viherlannoitusnurmia tai erilaisia luonnonhoitopeltoja noin 12 500 ha. Luomutuotannossa oli 195 tilalla yhteensä 9 595 ha. Tyypillisin viljelykasvi oli nurmi, jota oli noin 47 600 ha. Viljoista eniten viljeltiin ohraa (noin 13 100 ha) ja kauraa (noin 11 000 ha). Viljojen viljelyala yhteensä oli noin 28 300 ha. Rypsiä tai rapsia oli viljelyssä noin 700 ha ja kuminaa noin 1400 ha. Puutarhakasveja viljeltiin noin 350 hehtaarin alalla painopisteen ollessa marjantuotannossa.

Kasvinviljely- ja tukineuvonta kasvi- ja puutarhatiloille

ProAgria Keski-Suomen asiantuntijat tekivät viljelysuunnittelua 198 kasvinviljelytilalle mukaan luettuna marjojen ja muiden erikoiskasvien viljelijät. Kokonaisuudessaan kasvinviljelyn suunnittelua tehtiin maakunnassa 506 tilalle. Kasvinsuojelututkintoja otettiin vastaan 47 kasvitilalta ja yhteensä 144 eri tuotantosuuntien tilalta tai yritykseltä. Kasvinsuojeluruiskut testattiin yhteensä 137 asiakkaalta, joista 42 oli kasvinviljelytiloja.

Luomutarkastuksia kasvukaudella tai kasvukauden jälkeen tehtiin 23 kasvinviljely- tai kotieläintilalle. Kesän 2019 aikana tehtiin 54 siemenviljelystarkastusta 23 tilalla ja pinta-alaa niistä kertyoi 1085 ha. Valtuutetut siemennäytteenottajat ottivat yhteensä 87 siemennäytettä. Lisäksi tehtiin muutamia hukkakauran torjuntasuunnitelmia.

Tukineuvontaa tehtiin 170 viljatilalle ja yhteensä 294 kasvinviljelytilalle. Yhteensä tukineuvontaa käytti 702 eri tuotantosuuntia edustavaa asiakasta. 26 kasvinviljelytilaa otti käyttöön tukiturvan, jolla voi varmistaa kesän kaikkina ajankohtina asiantuntijan kiinni saannin valvontatilanteen yhteydessä ja virhetilanteissa vakuutusturvan nolla omavastuulla. Tukiturvapalvelun käyttö on kasvussa.

Tilipalvelut ja muu talousneuvonta kasvi- ja puutarhatiloille

Kirjanpitoa, veroneuvontaa, veroilmoitusten täyttöä tai palkanmaksupalveluja toteutettiin 140 kasvinviljelytilalle. Liiketoiminnan johtamiseen liittyviä palveluita tehtiin 12 kasvitilalle. Omistajanvaihdospalveluita tehtiin vain kahdelle tilalle mutta NEUVO 2020 kilpailukykytoimen yhteydessä alustavia selvityksiä on tehty useammalle tilalle.

Neuvo 2020 -palvelut kasvi- ja puutarhatiloille

Neuvo 2020 -palveluita käytti yhteensä 107 kasvinviljelytilaa. Suosituimpia kasvitilojen keskuudessa olivat ympäristöön liittyvät Neuvo-palvelun osa-alueet sekä kilpailukyvyn kehittämiseen liittyvät osiot. Kaikkiaan ProAgria Keski-Suomen asiantuntijat tekivät Neuvo-palveluita 380 asiakastilalle. Asiakasmäärä Neuvo -palveluissa on edelleen kasvussa palvelun tullessa tutuksi yhä useammalle viljelijälle.

LuomuKS- ja Marjamaat-hankkeet

Kuva: Marjo Marttinen

Vuonna 2019 päättyvät sekä LuomuKS- että Marjamaat-hanke. LuomuKS-hanketta ProAgria Keski-Suomi toteutti yhdessä Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja Luken kanssa. Ylimaakunnallinen Marjamaat-hanke toteutettiin yhdessä ProAgria Pohjois-Karjalan, ProAgria Etelä-Savon ja Luken kanssa.

 

LuomuKS-hankkeessa vuonna 2019 ProAgrian osuutta oli erikoisviljelyyn liittyvät asiat (marjat, yrtit, siemenviljely). Marjamaat-hankkeessa alueellisten tapahtumien järjestämisen ohella Keski-Suomella oli iso vastuu aloittavien marjanviljelijöiden oppaan kokoamisessa. Molemmissa hankkeissa hyödynnettiin etäyhteyksiä tilaisuuksien järjestämisessä.

 

 

 

Kotieläintalous

Keski-Suomen kotiteläintalous painottuu märehtijöihin. Maidontuotanto on tärkein yksittäinen tuotantosuunta. Sika- ja siipikarjatiloja on vain vähän.

Maidontuotanto Keski-Suomessa                                              

Keskisuomalaiset maitotilat tuottivat meijereille 101,7 milj. litraa maitoa vuonna 2019. Tämä on 4,5 % koko maan maidontuotannosta. Suomen maitotiloista 5,6 % ja lypsylehmistä 4,7 % on Keski-Suomessa. 

Tuotosseuranta tuottaa maidontuotannon johtamiseen mitattua tietoa

Kuva: Irene MäkinenKeski-Suomen lypsylehmistä oli vuonna 2019 tuotosseurannassa noin 80,5 %. ProAgria Keski-Suomen alueella oli vuoden 2019 lopussa 219 tuotosseurantakarjaa. Näissä karjoissa oli yhteensä 8 476 lehmää ja karjaa kohden 36,7 lehmää. Keski-Suomen tuotosseurantakarjat ovat maan pienimpiä. Koko maan tuotosseurantakarjojen keskilehmäluku oli 48,2 lehmää. Poiketen koko maan tuloksista keskisuomalaisissa karjoissa on vielä ay-rotuisia lehmiä selvästi eniten, 57 % lehmistä. Koko maassa holstein-rotuisia on jo lähes 52 % lehmistä.

Vuonna 2019 koko maan tuotosseurantalehmien keskituotos oli 9 937 kg. Keski-Suomessa keskituotos oli 9 840 kg ja tässä nousua 100 kg edellisvuoteen verrattuna.  Elinpäivää kohden laskettuna elinikäistuotos karjoissa elossa olevaa lehmää kohden oli Keski-Suomessa 14,9 EKMkg/pv ja poistettua lehmää kohden 16,4 EKMkg/pv. Molemmissa oli nousua edelliseen vuoteen verrattuna ja molemmat olivat yli koko maan keskiarvon vuonna 2019. Näihin vaikuttivat keskisuomalaisten lehmien muuta maata hiukan korkeammat elossa olevien (2,64) ja poistettujen lehmien (3,19) keskipoikimakerrat sekä lievästi paremmat maidon rasva- ja valkuaispitoisuudet.  Poistettujen lehmien elinikäistuotos alueen lehmillä oli 30 134 kg maitoa ja koko maassa 29 447 kg. Satatonnareita maakuntaan tuli yhteensä 27 kpl.

Karjatsekki ja tuotannon ohjaus tuotosseurannan tulosten tulkkina

Karjatsekki-palvelun yhteydessä analysoidaan karjasta tuotosseurannan sekä muiden järjestelmien avulla kerättyä tietoa sekä jalostetaan tietoa tavoitteiksi ja kehittämistoimiksi karjan tulosten edelleen parantamiseksi. Myös karjahavainnot yhdistetään tähän.

Karjatsekkiä ja muita tuotannon ohjauksen palveluita tehtiin vuonna 2019 yhteensä  sadalle maitotilalle. Valiolaisten maitotilojen KP-mittaristoon vähintään yhden tavoitteen maaliskuun loppuun 2020 mennessä oli asettanut 98 % keskisuomalaista tuotosseurantatiloista, alueen kaikista valiolaisista maitotiloista 89,6 %.

Säilörehu on maitotilan tärkein rehu

Kesän 2019 vaihteleva kasvukausi, alkukesällä melko sopivasti sadetta ja keskikesällä kuivaa ennen toisen sadon korjuuta, tuotti varastoihin useimmilla tiloilla runsaan ensimmäisen säilörehusadon ja niukan toisen sadon. Sen vuoksi moni tila korjasi myös kolmatta satoa syksyllä. Rehujen D-arvot olivat keskimääräisiä, D-arvo nurmisäilörehuilla keskimäärin 674 ja palkokasvipitoisilla säilörehuilla 665, raakavalkuainen molemmilla säilörehuilla oli 143 - 144 g/kgka.

Keskisuomalaiset tuotosseurantatilat ottivat vuonna 2019 keskimäärin 6,8 säilörehunäytettä tilaa kohden. Säilörehunäytteiden ottaminen on kaksinkertaistunut viimeisen 5 vuoden aikana. Korkeimpien keskituotosten karjat seuraavat säilörehun rehuarvoa aktiivisimmin. Yli 10 000 kg:n keskituotoksen keskisuomalaiset karjat ottivat keskimäärin 9,7 rehunäytettä vuonna 2019 ja alle 8 000 kg:n keskituotoksen karjat keskimäärin 2,8 näytettä vuoden aikana.

Ruokinnan ohjauksella tuottoja lisää

KarjaKompassin uudistettu ruokinnan suunnittelu otettiin käyttöön kesällä 2019. Sillä optimoidaan ruokinta tavoitellen mahdollisimman suurta maitotuoton ja rehukustannuksen erotusta. Seurantalaskelmalla varmistetaan, miten karja vastaa ruokintaan eli onko ravinontarpeet täyttyneet, miten lehmät lypsävät sekä mikä on toteutunut maitotuoton ja rehukustannuksen erotus.

Ruokinnan ohjausta eli ruokinnan tilakäyntejä, suunnittelua, seurantaa, analysointia ja ongelmien ratkaisua tehtiin 160:lle tilalle. Ruokinnan seurantalaskelmien mukaan lypsyssä olevien lehmien keskimääräinen maitotuoton ja rehukustannuksen erotus oli 9,3 €/lehmä/pv. Väkirehukustannukset alenivat edellisvuoteen verrattuna ja myös lypsyssä olevien lehmien syömän säilörehun syönti-indeksi oli edellisvuosia korkeampi.

Umpilehmien ja hiehojen ruokintaan on viimevuosina kiinnitetty aiempaa enemmän huomiota. Tuotannon ja ruokinnan täsmäpalveluilla on voitu pureutua tarkemmin näiden eläinryhmien hoitoon ja ruokintaan.  Nuorkarjan ruokintasuunnitelma tehdään noin 86%:lle niistä karjoista, joille tehdään lehmien ruokinnan suunnittelua.  

Kasvinviljely- ja tukineuvonta maitotiloille

Viljelysuunnittelua tehtiin 168:lle maitotilalle vuonna 2019. Kasvinsuojelututkintoja otettiin vastaan 33:lta maitotilalta ja kasvinsuojeluruisku testattiin 27:lta maitotilalliselta. Tukineuvontaa annettiin ja tukihakemuksia täytettiin 192:lle maitotilalle. Näistä 28 otti käyttöön tukiturvan, jolla voi varmistaa kesän kaikkina ajankohtina asiantuntija-avun saamisen valvontatilanteen yhteydessä. Tukiturvan käyttäjillä ei ole omavastuuosuutta ollenkaan vakuutuksen korvatessa virhetilanteita.

Tilipalvelut, investointien suunnittelu sekä muu talousneuvonta maitotiloille

Kirjanpitoa, veroneuvontaa, veroilmoitusten täyttöä tai palkanmaksupalveluja toteutettiin 87:lle maitotilalle. Liiketoiminnan johtamiseen liittyviä palveluita tehtiin 31:lle maitotilalle. Näistä oli investoinnin tarveselvityksiä 14 ja liiketoiminnan suunnittelua 12 kpl. Omistajanvaihdospalveluita tehtiin vain kolmelle tilalle, mutta Neuvo 2020 -kilpailukykytoimen yhteydessä alustavia selvityksiä tehtiin useammalle. Rakennussuunnittelua pienempiin tai isompiin kohteisiin tehtiin 19 maitotilalle.

Neuvo 2020 -palvelut maitotiloille

ProAgria Keski-Suomen tuottamia Neuvo 2020 -palveluja käytti yhteensä 130 maitotilaa vuoden 2019 aikana. 61 tilaa hyödynsi Maatilojen nykyaikaistaminen ja kilpailukyky -toimenpiteen palveluja  ja ympäristöön liittyvä palveluja käytti 69 tilaa. Tuotantoeläimiin liittyviä palveluja tehtiin 32:lle tilalle.

Lihantuotanto Keski-Suomessa

Naudanlihaa tuotettiin vuonna 2019 Keski-Suomen ELY-keskuksen mukaisella alueella 4,53 miljoonaa kiloa mikä on noin 5,2 % koko maan naudanlihan tuotannosta. Maakunnan naudanlihantuotanto laski lievästi edellisvuodesta. Emolehmiä oli 174 tilalla yhteensä 3 853 kpl, keskimäärin 22,1 emoa tilaa kohden.

Sianlihan tuotanto maakunnassa on vain 0,81 miljoonaa kiloa, mikä on noin 0,5 % koko maan sianlihan tuotannosta. Maakunnallisesti tuotanto on säilynyt edellisen vuoden tasolla.

Lampaanlihan tuotanto koko maan tasolla on säilynyt vuoden 2018 tasolla, tuotanto on yhteensä noin 1,4 miljoonaa kiloa. Tästä noin 90 000 kg tuotettiin Keski-Suomessa.  Lampaita oli 74 keskisuomalaisella tilalla.

Palvelut lihatiloille vuonna 2019

Kuva: Niina HeinoPääasiallisin neuvonnan muoto lihatiloille oli tukineuvonta, jota tehtiin 90:lle tilalle ja näistä 73 tilaa oli nautatiloja. Viljelysuunnittelua tai lohkokirjanpitoa tehtiin 76:lle lihatilalle, Neuvo 2020 -palveluita 63:lle lihatilalle ja tilipalveluita 45:lle lihatilalle. Pääosa näistä kohdistui lihanautoja kasvattaville tiloille. Sonnien ruokintasuunnitelmia tehtiin 51:lle tilalle mutta näissä on mukana myös maitotilat, joilla on sonneja kasvatuksessa. Lihatiloille on lisäksi tehty investointimahdollisuuksien kartoituksia sekä investointeihin ryhtyville rakennus- ja taloussuunnittelua.

ProAgria Keski-Suomella on lammastilojen tuotosseurannasta, ruokinta- ja jalostusneuvonnasta sopimus ProAgria Etelä-Pohjanmaan kanssa. Vuonna 2019 tuotosseurannassa oli 28 keskisuomalaista lammastilaa.

MEKA-hanke 1.11.2015 - 30.10.2019

Menestyvä keskisuomalainen nautakarjatila -hanke toimi neljä vuotta. Hankkeen aikana kokoontui 47 pienryhmää ja opintomatkoille lähdettiin 32 kertaa. Ulkomaille suuntautuvia matkoja oli Saksaan, Tanskaan sekä Kanadaan. Osa ulkomaan opintomatkoista järjestettiin yhdessä toisten maakuntien hankkeiden kanssa. Yrittäjät ovat osallistuneet hankkeen koulutuksiin lähes 13 000 tunnin verran. Pääosa koulutuksista tapahtui Keski-Suomessa hankealueen mukaisesti ja kouluttajina hankkeessa oli yli 100 asiantuntijaa eri aloilta. Hankkeen päävastuutaho oli Jyväskylän Ammattikorkeakoulu.  Hankkeen toteuttamiseen osallistui ProAgria Keski-Suomesta sekä JAMKilta lähes 20 asiantuntijaa.  

Hankkeen loppujulkaisua voit lukea sähköisestä verkkojulkaisusta https://verkkolehdet.jamk.fi/propelli/

Yritys- ja talouspalvelut

Tilipalvelujen asiakasmäärät kasvoivat tavoitteiden mukaisesti

Yritys- talous- ja tilipalvelut  sekä rakennussuunnittelu 2019

Rakennekehitys haastaa viljelijät

Keskisuomalaisten tilojen on haastavaa pysyä maatalouden rakennekehityksen edellyttämässä kehittämistahdissa. Keski-Suomen taloudellisesti keskeisimmän tuotantosuunnan, maidontuotannon, muutos on ollut raju.

Maatalous- ja puutarhayritysten määrä vähentyi noin 15 % vuodesta 2010 vuoteen 2019 mennessä. Samaan aikaan maidontuotantotilojen määrä vähentyi 49 %. Muun kasvinviljelyn päätuotantosuunnakseen ilmoittamien tilojen määrä kasvoi 55%. Merkittävä osa keskisuomalaisista pelloista on reservissä. Luonnonvarakeskuksen mukaan Keski-Suomessa oli vuonna 2019 yhteensä 2 533 maatilaa.

Suhdannenäkymien arvioidaan kiihdyttävän entisestään maatalouden rakenteellista muutosta. Myös osakeyhtiömuotoinen maatalous kiinnostaa keskisuomalaisia maatiloja. Julkisen investointirahoituksen ja sukupolvenvaihdosten rahoituksen rooli on rakenteen kehittämisessä ratkaiseva.

Maatalouden tukijärjestelmän muutokset ja tukien maksatusaikataulut heiluttavat keskisuomalaisten maatilojen taloudellista tulosta. Taloudellinen tilanne on tiukka varsin monella keskisuomalaisella tilalla.

EU-tukineuvonnan merkitys on viime vuosina tasaisesti kasvanut. Hakujärjestelmän sähköistäminen ei ole vähentänyt neuvonnan tarvetta.

Suhdanteista huolimatta maaseutuyrittämisen rooli on Keski-Suomessa merkittävä.  Vähintään kolmasosalla keskisuomalaisista maatiloista harjoitetaan jo nyt muuta yritystoimintaa maa- ja metsätalouden rinnalla. Yleisimpiä ovat koneurakointi, hevostalous, erikoiskasvien viljely, matkailu ja polttopuiden teko. Joka kymmenes maatila harkitsee aloittavansa muuta yritystoimintaa maa- ja metsätalouden ohessa.

Yritys- ja talouspalvelut

Investointitukien haku painottui vuonna 2019 pienimuotoisiin peruskorjaus- ja täydennysinvestointeihin. Hakemuksia oli kuitenkin aikaisempia vuosia enemmän ja joukossa oli myös keskisuomalaisittain merkittäviä investointihankkeita. Vaativat myöntämisperusteet karsivat erityisesti kasvinviljelytilojen hakemismahdollisuuksia.

Neuvo 2020 -tuen käyttö maatiloilla tehtäviin suunnitelmiin lisääntyi merkittävästi. Erilaisia alustavia kehittämissuunnitelmia Neuvo-tuella tehtiin vuonna 2019 noin yhden henkilötyövuoden verran.

Sukupolvenvaihdosta suunniteltiin 28 tilalla tai maaseutuyrityksessä. Yhteistyökumppaneiden merkitys on erityisen suuri maatilojen sukupolvenvaihdosten onnistumisessa. 

Maatalouden kannattavuuskirjanpidossa oli vuonna 2019 mukana vajaat 30 keskisuomalaista maatilaa.

ProAgria Keski-Suomi Tilipalvelut

Tilipalvelujen asiakasmäärät kasvoivat tavoitteiden mukaisesti. ProAgria Keski-Suomen Tilipalveluilla oli vuonna 2019 yli 400 asiakasta.

Tilipalveluasiakkaiden lisäksi ProAgria Keski-Suomella on perinteisiä veroasiakkaita noin 100 tilaa, joille palvelu tuodaan tilalle paikan päälle.

Vuonna 2019 tilipalvelujen asiakkaana oli myös toistakymmentä yhtiömuotoista maaseutuyritystä. Niiden tilinpidosta kuitenkin luovuttiin vähäisten resurssien vuoksi.

Tilipalvelut on ProAgrioiden yhteinen palvelu, joka yhdistää talouden luvut, tuotannon kehittämisen ja asiantuntijoiden tuen. ProAgria Tilipalvelujen erikoisosaamista on maa- ja metsätalousyrittäjille tarjottavat kokonaispalvelut. Palveluina ovat maa- ja metsätalouden kirjanpito, välitilinpäätös, tilipäätös, veromäärän laskenta, veroehdotuksen tarkastaminen sekä sen täydennys, verotuspäätöksen tarkastaminen ja palkanlaskenta.

Olennaista on, että kirjanpidon ja verotuksen ammattilaisten rinnalla ovat tuotannon osaajat, jolloin taloudesta saatavista tunnusluvista päästään käytännön tekemiseen.

 

Rakennussuunnittelu

ProAgria Keski-Suomen rakennussuunnittelu lähti perusmaatalouden tarpeista ja ulottui muihin elinkeinoihin sekä yritystoimintaan sisältäen myös asumisen ja vapaa-ajan.

Rakentamisen suunnittelu painottui maitotilojen tuotantorakennuksien suunnitteluun. Investointien tarveselvityksiä tehtiin 14 maitotilalle, 8 lihanautatilalle sekä 4 muulle maatilalle tai maaseutuyritykselle.

Rakennussuunnitelmia tehtiin yhteensä 44 asiakkaalle. Näistä 19 kohdistui maitotiloille, 8 lihanautatiloille ja 17 muille maatiloille tai maaseutuyrityksille. Pääsuunnitelmia tehtiin yhteensä 34 asiakkaalle, lisäksi tehtiin rakennesuunnittelua 17 asiakkaalle ja kustannusarvioita 10 asiakkaalle. Vastaavan mestarin työt hoidettiin neljälle asiakkaalle.

ProAgria Keski-Suomessa työskenteli vuonna 2019 yksi rakennusinsinööri. Hänen siirtyessään muihin tehtäviin, rakennussuunnittelupalvelu lakkautettiin.

 

 

Maa- ja kotitalousnaiset 2019

Maa- ja kotitalousnaisten vuosien 2018 - 2019 teemana oli Hyppää hyvän kierteeseen – vastuullisilla valinnoilla kestävää hyvinvointia. Keski-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset edistivät kestävää kehitystä, resurssiviisautta ja kiertotaloutta toiminnassaan ja viestinnässään.

Keski-Suomen maa- ja kotitalousnaisten piirikeskus 

 

Johtokunta 2019

puheenjohtaja: maa- ja metsätalousyrittäjä Pirjo Luotola, Saarijärvi

varapuheenjohtaja: maatilayrittäjä Hanna Hautamäki, Petäjävesi

jäsen: yhteisöpedagogi (AMK)/metsätilallinen Pirjo Härkönen, Jyväskylä

jäsen: emäntä Tuula Merisalo, Jämsä

jäsen: maaseutuyrittäjä Nanne Peuhkurinen, Äänekoski

jäsen: maaseutuyrittäjä, lähihoitajaopiskelija Heidi Luomala-Koivisto, Joutsa

jäsen: maa- ja metsätalousyrittäjä Leena Vesterinen, Laukaa

sihteeri: toiminnanjohtaja Eeva-Liisa Kivimäki, Jyväskylä

 

Toimihenkilöt 2019

toiminnanjohtaja Eeva-Liisa Kivimäki

elintarvike- ja yritysasiantuntija Mirja Pummila

hankevetäjä Katariina Jousmäki (31.7.2019 saakka)

hankevetäjä Anni Rintoo (9.9.2019 alkaen)

maiseman- ja luonnonhoidon asiantuntija Paula Salonen (vanhempainvapaalla)

maiseman- ja luonnonhoidon asiantuntija Eeva-Liisa Neuvonen

maiseman- ja luonnonhoidon asiantuntija Kirsi Koskela (1.4.-10.5.2019)

 

Toimintaan osallistuvien henkilöiden määrä

Vuosi 2019 oli Keski-Suomen maa- ja kotitalousnaisten 85. toimintavuosi. Maa- ja kotitalousnaisten vuosien 2018 - 2019 teemana oli Hyppää hyvän kierteeseen – vastuullisilla valinnoilla kestävää hyvinvointia. Maa- ja kotitalousnaiset edistivät kestävää kehitystä, resurssiviisautta ja kiertotaloutta toiminnassaan ja viestinnässään. Piirikeskuksen johtokunta kokoontui toimintavuonna kolme kertaa. 

Piirikeskuksen toimintaan osallistui toimintavuonna noin 3500 henkilöä. Tieto perustuu toiminnanohjausjärjestelmään tehtyihin kirjauksiin. Tämän lisäksi messuilla ja tapahtumissa kohdattiin n. 10 000 henkilöä. Vapaaehtoiset tekivät n. 300 talkoopäivää piirikeskuksen tapahtumissa ja tilaisuuksissa.

Toiminta ja tulokset avaintulosalueittain

Keski-Suomessa maa- ja kotitalousnaisten toiminta oli vilkasta ja tilaisuuksiin saatiin hyvin osallistujia. Keski-Suomen maa- ja kotitalousnaiset yhdistyksineen ja jäsenineen toimivat mm. ruokahävikin vähentämisen, lähiruuan käytön edistämisen ja osaamisen jakamisen puolesta.

Toimintavuonna tavoitettiin erityisesti lapsia ja aikuistuvia nuoria terveellistä ravitsemusta, kestävää kehitystä ja arjen hallintaa edistävissä työpajoissa. Myös alakouluissa toteutetut kulttuuriympäristötyöpajat olivat suosittuja. 

Ruoka-, ravitsemus- ja kotitalousneuvonta 

Opetus- ja kulttuuriministeriön tukemana toteutettiin työpajoja lapsille ja nuorille sekä ruokakursseja, luentoja ja yleisötilaisuuksia. Osallistujia niissä oli 211. Erityisesti työyhteisöille järjestetyt ruokakurssit saivat hyvää palautetta. Esimerkki palautteesta: ”Ja vielä kerran mahtavan suuret kiitokset eilisestä elämyksestä. Porukan palaute on ollut pelkästään positiivista, kaikki olivat innoissaan ja pitivät yhteisestä erilaisesta tekemisestä ja erityisen hyvästä ohjauksesta. Täysi kymppi siis koko iltapäivästä.”

Hevi-etsivä- ja Kasvisaarre -tapahtumia pidettiin kuusi. Näihin tapahtumaan osallistui 235 lasta. Leivontakokemuksia lapset saivat sämpyläsäpinöissä ja piparkakkutyöpajassa. Kädet taikinaan laittoi 189 lasta.

Kuva: Keski-Suomen maa- ja kotitalousnaiset

Jyväskylässä pidettiin kaksi ruokahävikki- ja lähiruokatapahtumaa sekä kalastustapahtuma. Tapahtumat tavoittivat 865 osallistujaa. Asiaa ruokahävikistä oli neuvontaosastolla Wemmi-kevätmarkkinoilla ja Suomalaisen ruoan päivänä 4.9. pidettiin Jyväskylän kävelykadulla tempaus MTK Keski-Suomen kanssa. Kalastustapahtuma toteutettiin yhdessä Keski-Suomen Kalatalouskeskuksen kanssa. Marraskuussa oltiin kasvisteemalla mukana Melan järjestämässä maatalousyrittäjien hyvinvointipäivässä Laukaassa.

Yhteistyössä Keski-Suomen Muistiyhdistyksen Apetta aivoille -hankkeen kanssa tehtiin syksyinen sadonkorjuun ajan pulmailurata. Rata todettiin hyväksi harjoitukseksi myös kuormittuneiden työikäisten aivoille.

Keski-Suomen maa- ja kotitalousnaisilla on oma YouTube-kanava. MKN ruokaneuvoista tehtiin sinne opetus- ja kulttuuriministeriön tukemana esittelyvideo nuorten ruokatyöpajojen merkityksestä aikuistuville nuorille. Kuten työpajan ohjaaja totesi: ”Työpajat olivat huippujuttu ja niistä puhuttiin pitkään.”  Toisessa videossa koostettiin lasten kokemuksia piparityöpajasta.

Keski-Suomessa talkoolaiset ovat merkittävässä roolissa tapahtumaruokailujen järjestämisessä.  Syyskuussa piirikeskuksella oli perinteinen puuro- ja kahvilateltta Wemmi-syysmarkkinoilla yhdessä Laukaan, Saarijärven, Jämsän ja Jyväskylän maa- ja kotitalousnaisia. 

KoneAgria-näyttely oli lokakuussa Jyväskylässä ja siellä maa- ja kotitalousnaiset vastasivat ulkoalueen grillitoiminnasta. Pääravintolassa yhteistyötä jatkettiin Paviljonki Ravintoloiden kanssa: piirikeskus vastasi talkoolaisten hankinnasta ja heidän työnjohdostaan. 

Arkiruokaa ajatuksella -työpajoja pidettiin Keuruulla, Laukaassa ja Saarijärven Pylkönmäellä. Jokainen ryhmä kokoontui kolme kertaa. Työpajoissa opiskeltiin ruuanvalmistusta perusraaka-ainesta edullisesti, terveellisesti ja ekologisesti. Osallistujien toiveesta valmistettiin myös ruokaa EU-ruokakassin sisällöstä. Yhteistyökumppanina olivat kunnat ja seurakunnat sekä mielenterveysyhdistykset.  Osallistujia oli jokaisessa pajassa noin 10. Työpajoja tuki Tampereen Talouskoulun säätiö. 

Osallistuttiin seuraaviin valtakunnallisiin Maa- ja kotitalousnaisten keskuksen koordinoimiin hankkeisiin

Luontoaskel hyvinvointiin -hanke jalkautti varhaiskasvatuksen ruokailusuosituksia käytäntöön ja loi Luontoaskel -toimintamallin. Toimintamalli kytki yhteen terveyttä edistävän ruokailun, ulkoliikunnan, luontokontaktit ja kiertotalouden varhaiskasvatuksessa. Hankkeeseen osallistuttiin kouluttamalla päiväkotien henkilökuntaan Jyväskylässä Korpilahden ja Keljonkankaan päiväkodeissa. Hanke toteutettiin maa- ja metsätalousministeriön tuella.

Ruokatreffit keittiössä -hankkeessa toteutettiin kokeilevia ja osallistavia ruokapajoja yhteistyössä maakunnallisten yhteistyökumppaneiden ja syrjäytymisvaarassa olevien nuorten kanssa.  Toteutuspaikkoina olivat Jyväskylän kaupungin nuorten taidetyöpaja sekä Green Care -keskus, Könkkölä ry. Työpajoja pidettiin neljä ja niihin osallistui 28 nuorta. Suullinen palaute oli oikein hyvää. Työpajojen järjestämistä tuki Tampereen Talouskoulun säätiö.

Edellisestä vuodesta jatkuneessa ympäristöministeriön rahoittamassa Ruokahukka ruotuun, katse vesistöihin -hankkeessa toteutettiin neljä Ruokahukka ruotuun -infotapahtumaa. 

Maiseman- ja luonnonhoidon palvelut

Kuva: Keski-Suomen maa- ja kotitalousnaiset

Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksella järjestettiin Vuoden maisemateko -kilpailu 2019 teemalla ”Suuret suomalaiset vieraslajitalkoot”. Vuoden maisemateko -kilpailuun osallistui Keski-Suomesta kuusi hyvää ehdokasta. Keski-Suomen Vuoden maisemateko -voittajaksi valittiin Leivonmäen kansallispuiston ystävät ry.

Opetus- ja kulttuuriministeriön tukemaa Elävää maaseutua taajamiin -toimintamallia ja MKN Maisemapalveluiden luonnon monimuotoisuutta edistävää toimintaa esiteltiin Saarijärvellä, Jyväskylässä ja Hankasalmella.

Neuvo 2020 -rahalla kartoitettiin yhdelle asiakkaalle maiseman- ja luonnonhoitoon soveltuvia alueita ja annettiin neuvontaa ympäristösopimuksiin liittyen. Vuoden 2019 aikana jatkettiin Fingridin tarjoaman voimajohtoalueiden maisemanhoitotuen markkinointia.

Marttojen Keski-Suomen piirin kanssa järjestettiin yhteistyössä perinnemaisemaretki Äänekoskelle Aatulan perinnemaisemaan. Osallistujia oli yhdeksän.  Retki oli osa Etelä-Suomen maa- ja kotitalousnaisten ja Marttojen yhteistä TehtäväZ-hanketta.

Keski-Suomen MKN:n maisema-asiantuntija pyydettiin mukaan Keski-Suomen kulttuuriympäristötyöryhmään (MAKU). Valion Carbo-hankkeeseen liittyen yhdelle keskisuomalaiselle maitotilalle tehtiin luonnon monimuotoisuuskartoitus.

Maaseuturahaston rahoittamalla Kulttuuriympäristö näkyväksi KYNÄ-hankkeessa järjestettiin infotilaisuuksia, työpajoja, talkoita ja retkiä ympäri Keski-Suomea. Vuoden 2019 teemoissa painottuivat luonnon monimuotoisuus, niityt sekä vieraslajitalkoot ja lasten kulttuuriympäristökasvatus. Hanketta hallinnoi Etelä-Savon maa- ja kotitalousnaiset. KYNÄ-hankkeen Keski-Suomen toimenpiteet vuonna 2019: Infot, tapahtumat ja työpajat 18 kpl, kulttuuriympäristöretket 2 kpl, osallistujia yhteensä 406, viestintätoimenpiteet 15 kpl.

KYNÄ-hankkeessa pidettiin vuoden aikana kulttuurimaisematyöpajoja 5.-6.luokkalaisille viidellä koululla 13:lle ryhmälle, joissa osallistujia oli yhteensä 262.

Yrityspalvelut

Osana maa- ja kotitalousnaisten koulutuskiertuetta Keski-Suomessa toteutettiin nimisuojatilaisuus yhteistyössä Jyväskylän ammattikorkeakoulun kanssa. Osallistujia tilaisuudessa oli 15.

Keski-Suomessa Portaat (nais)yrittäjäksi -valmennus toteutettiin keväällä. Valmennuksessa sai tietoa, kannustusta sekä vertaistukea yrittäjyyteen. Palaute valmennuksesta oli hyvää ja osallistujien välille syntyi luottamuksellinen suhde. Osallistujat pitivät erityisen tärkeänä yritysideoiden pohdintaa ja jäsentämistä. 

Keski-Suomen maa- ja kotitalousnaisten asiantuntijoilla on vahva luonnostuotealan osaaminen. Palveluiden myymiseksi, tunnettavuuden lisäämiseksi ja luonnontuotealan kiinnostuksen lisäämiseksi tehtiin yhteistyössä tulevan alan yrittäjän kanssa sesonkiin sopia videoita (4 kpl) poimittavista luonnontuotteita. Videot julkaistiin somekanavissa (Facebook, Instagram ja YouTube). 

Keski-Suomen maa- ja kotitalousnaiset olivat mukana yhteistyökumppanina järjestämässä kevään ja syksyn Wemmi-markkinatapahtumia. Nämä olivat piirikeskuksen Maistuva maaseutu -tapahtumia. Wemmi-kevätmarkkinoilla maa- ja kotitalousnaiset olivat mukana monipuolisella neuvontaosastolla, jossa kaikkia toimialat ja hankkeet esittäytyvät. Syksyn markkinoilla pääpaino on aiemmin mainitun puuro- ja kahviteltan järjestämisessä.

Hygieniaosaamistestejä järjestettiin tilauksesta. Testitilaisuuksia oli kolmekymmentä, testin suorittajia oli 144. Elintarvike- ja yritysasiantuntija teki 21 Hyvää Suomesta -yrityksen auditointia. Ruoka-, elintarvike- ja matkailuyrittäjille pidettiin koulutuksia sekä luentoja liittyen makkaranvalmistukseen, elintarvikehuoneiston vaatimuksiin ja pakkausmerkintöihin. Neuvo 2020 nykyaikaistaminen ja kilpailukyvyn parantaminen -palvelun avulla elintarvike- ja yritysasiantuntija teki selvityksiä kahdelle maatilalle. Toiminnanjohtaja oli mukana Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksen valtakunnallisessa yrityspalveluiden kehittämisryhmässä.  Vuoden aikana oltiin mukana Keski-Suomen ruokaketjun kehittämisessä pellolta pöytään mm. maakunnallisissa kehittämisryhmissä.

Maaseuturahaston rahoittamalla Luonnosta lautaselle (LUOLA)-hankkeessa koulutettiin keskisuomalaisia luonnontuotealan maaseudulla toimivia yrittäjiä ja yrittäjiksi aikovia. Hanke päättyi heinäkuun lopussa. Hankkeessa järjestettiin koulutus ruokahyönteisten kasvatuksesta. Yrttipoimijakoulutuksia järjestettiin touko-kesäkuussa eri paikkakunnilla Keski-Suomessa sekä pidettiin Yrttien käsittely ja hygienia sekä Logistiikka ja tiedonvälitys -koulutukset. Yrttiaiheinen opintomatka Hämeenkyrön seudulle tehtiin kesäkuussa. Mukana oli 40 osallistujaa. 

Luonnontuotealan kehittäminen jatkui maaseuturahaston rahoittamassa Luonnosta tuotteeksi -kehittämishankkeessa. Hankkeen avulla pyritään vahvistamaan luonnontuotealan kasvua Keski-Suomessa sekä edistämään luonnontuotealan kehitystä ja verkostoitumista yli toimialarajojen. Hankkeessa on yhteistyökumppanina Arktiset Aromit ry ja toteutusaika on 1.8.2019- 31.7.2021.  Vuoden 2019 aikana järjestettiin sienipoimijakoulutus, infotilaisuus luonnonkasvien elintarvikekäytöstä sekä opintomatka Tampereen seudulle. Hankkeen tilaisuuksiin osallistui 50 henkeä.

Järjestötoiminta

Perinteinen kevään opinto- ja virkistysmatka tehtiin huhtikuussa Itä-Viroon.  Matkalla oli 30 osallistujaa. Impin päivänä kesäkuussa vierailtiin Sumiaisissa Rautionmäen Köyhyydenkylässä tutustumassa mm. Veikon kotimuseoon, joka on Keski-Suomen maisematekokilpailun voittaja vuodelta 2018.

Yhteistyössä JAMK:in Yksissä-hankkeen sekä MKN:n paikallisyhdistysten kanssa järjestettiin parisuhdeiltoja maaseutualueen väestölle Äänekoskella, Viitasaarella ja Laukaassa. Osallistujia tilaisuuksissa oli kuutisenkymmentä.

Kuva: Keski-Suomen maa- ja kotitalousnaiset

 

Keski-Suomen vuoden maa- ja kotitalousnaiseksi valittiin maa- ja metsätalousyrittäjä Pirjo Luotola. Hän on aikaisemmin toiminut Saarijärven maa- ja kotitalousnaisten puheenjohtajana lähes kaksi vuosikymmentä ja on edelleen yksi aktiivisen yhdistyksen kantavista voimista. Keski-Suomen maa- ja kotitalousnaisten piirikeskuksen johtokunnassa Pirjo on toiminut 1990 vuodesta alkaen, puheenjohtajana vuodesta 2010 ja on toiminut järjestön luottamustoimissa valtakunnallisella tasolla. 

Toukokuussa pidettiin Äänekoskella järjestötoiminnan tehokurssi. Järjestötoiminnan perusteita oli kertaamassa 14 aktiivia. Edellisen vuoden Maa- ja kotitalousnaisten Loikkaa liikkeelle -kisan palkintokurssi pidettiin niin ikään Äänekoskella.

Keski-Suomen maa- ja kotitalousnaisten edustajakokous pidettiin lokakuussa samana päivänä kuin ProAgria Keski-Suomi ry:n vuosikokous Laukaan Järvilinnassa. Kokouksessa olivat mukana ProAgria Keskusten Liiton toimitusjohtaja Harri Mäkivuokko ja Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry:n hallituksen puheenjohtaja Mervi Mäki-Neste.

Maa- ja kotitalousnaisten yhdistyksiä avustettiin rekisteröitymään ja liittymään piirikeskuksen jäseniksi.  Uuden jäsenrekisteriohjelman myötä kannustettiin yhdistyksiä päivittämään jäsentiedot ajan tasalle. Piirikeskuksen toiminnanjohtaja vastasi myös ProAgria Keski-Suomen järjestöasioista.

Keski-Suomen maa- ja kotitalousnaiset olivat mukana Naisten Valmiusliiton Keski-Suomen alueneuvottelukunnan toiminnassa.

Viestintä

Toimihenkilöt viestivät osana työtehtäviään järjestön toiminnasta sekä toivat eri medioissa esille asiantuntijapalveluja. Piirikeskuksessa työstettiin säännöllisesti mediatiedotteita ja tarjottiin juttuaiheita medialle.

Toiminnasta tiedotettiin yhdistyskirjeillä, sähköisillä uutiskirjeillä sekä sähköpostitse, verkkosivuilla, ProAgria Keski-Suomen Jyvällä -tiedotuslehdessä, Facebookissa ja Instagramissa. Myös YouTube-kanava oli käytössä ja materiaalin tuottamista sinne harjoiteltiin.   Somekanaviin saatiin uusia seuraajia ja tykkääjiä. Facebookissa seuraajien määrä lisääntyi (586). Sosiaalista mediaa hyödynnetiin entistä enemmän palauteen saamiseksi ja toiminnan tunnetuksi tekemiseksi. Palautetta kerättiin myös sähköisten kyselyjen avulla.

Koti ja maaseutu -lehteä ja MKN:n välitystuotteita markkinoitiin aktiivisesti erilaisissa tilaisuuksissa.

Hankkeet

Piirikeskus vastuullisena toteuttajana

Kuva: Anni Rintoo, Keski-Suomen maa- ja kotitalousnaiset

Kulttuuriympäristö näkyväksi, KYNÄ-hanke. Hankkeen rahoittaa Euroopan Unionin maaseudun kehittämisen maatalousrahasto ja Etelä-Savon ja Keski-Suomen ELY-keskukset. Päättymisaika 30.9.2019.

Luonnosta lautaselle, LUOLA-hanke. Hankkeen rahoittaa Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto ja Keski-Suomen ELY-keskus. Päättymisaika 31.7.2019.

Luonnosta tuotteeksi -hanke alkoi 1.8.2019. Hankkeen rahoittaa Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto ja Keski-Suomen ELY-keskus.

Piirikeskus mukana hankkeen toteuttamisessa

Keski-Suomen ruokaketjun koordinaatio -yhteistyöhanke (KEKO2), Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Apetta Aivoille – avaimia aivoterveyteen -hanke, Keski-Suomen Muistiyhdistys ry

 

 

Vaikuttavuus

Asiakkaamme, jotka kehittävät tilakokonaisuutta, johtamista, taloutta ja tuotantoa ProAgrian asiantuntijoita hyödyntäen, menestyvät paremmin kuin tilat, jotka eivät vielä käytä palvelujamme.

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus

ProAgria Keski-Suomen vaikuttavuus näkyy sekä asiakkaiden saavuttamien tulosten ja liiketoiminnan kannattavuuden kautta että osallistumisena maakunnallisten työ- ja suunnitteluryhmien toimintaan.

ProAgrialla on mitattuja tuloksia kasvintuotannon, maidontuotannon ja monen muun toimialan saavuttamista tuloksista. Tulokset osoittavat, että asiakkaamme, jotka kehittävät tilakokonaisuutta, johtamista, taloutta ja tuotantoa ProAgrian asiantuntijoita hyödyntäen menestyvät paremmin kuin tilat, jotka eivät vielä käytä palvelujamme.

Kasvintuotannossa viljantuotannon kehittämisryhmissämme on mahdollisuus saada jopa 500 - 1000 kg/ha lisäsatoa ja samalla vähentää viljelyn kustannuksia merkittävästi.

Valtakunnallisesti tehtyjen vertailujen perusteella tuotosseurantaan kuuluvat ja runsaasti palveluja käyttävät maitotilat saavat noin 1 000 litraa korkeamman maitotuotoksen lehmää kohti kuin tuotosseurantaan kuulumattomat. Lisäksi aktiivisesti palveluja käyttävillä tiloilla on parempi maitotuotto-rehukustannukset -suhde kuin palveluja käyttämättömillä tiloilla. Myös oikein optimoidulla ruokinnan ohjauksella saadaan merkittäviä tilakohtaisia säästöjä.

Uusina palveluina ProAgria pystyy tarjoamaan tilan tietoihin perustuvaa ympäristövaikutusten arviointia ja hiilijalanjäljen laskentaa. Hiilijalanjäljen laskenta on saavuttanut jo nyt suurta kiinnostusta, koska se antaa hyviä kehittämisnäkymiä tilalle, miten omaa tuotantoa voi viedä entistä ympäristöystävällisempään suuntaan.

Yhteiskunnallista vaikuttavuutta lisäävät edellä mainitun ilmastonmuutokseen reagoimisen lisäksi ruokaturvallisuuteen ja huoltovarmuuteen vaikuttavat neuvontatoimet. Myös kuluttajille suuntautuvaa tiedotusta tapahtuu esim. hanketoiminnassa. Neuvontatoiminnassa on eräänä näkökulmana myös maatalousyrittäjien ja kuluttajien välisen yhteyden ja ymmärryksen parantaminen.

Valtionavun vaikuttavuus, tuottavuus ja taloudellisuus

Valtionavun vaikuttavuus tulee esille eri neuvontapalveluiden kautta moninkertaisena, koska neuvontatapahtumilla on merkittävä vipuvaikutus niin maatilojen tuottavuuteen kuin talouden hallintaankin.

ProAgria Keski-Suomi on vuosittain tehostanut palvelujen tuottamista. Asiakastyöhön käytetyn työajan osuus kokonaistyöajasta on hyvällä tasolla. Asiantuntijaorganisaatiossa on tarpeen käyttää riittävästi aikaa myös osaamisen kehittämiseen: vain näin pystytään takaamaan asiakkaalle mahdollisimman suuri hyöty asiantuntijapalveluista. Tehokkuutta ja taloudellisuutta on lisätty myös matkakustannuksia ja matka-aikaa vähentämällä. Tässä palvelujen digitalisoituminen antaa uusia mahdollisuuksia.

 

Talousluvut 2019

ProAgria Keski-Suomen talous pysyi suhteellisen hyvin tasapainossa v. 2019.

 

 

TULOSLASKELMA 2019 2018
(tuhatta euroa)    
Tuotot    
Valtion määräraha 224 234
Hanketoiminta 173 240
Valt. lask. vast. saadut korv. 17 33
Palvelu- ja myyntitulot 1039 1068
Muut toiminnan tuotot 65 48
     
Tuotot yhteensä 1518 1623
     
Kulut    
Henkilöstökulut 1040 1113
Poistot 8 8
Muut kulut 479 521
Kulut yhteensä 1527 1642
Varsinaisen toiminnan tuotto-/kulujäämä -9 -19
     
Varainhankinta 17 16
Sijoitus- ja rahoitustoiminta 63 4
Tilinpäätöserät 0 0
Tilikauden yli-/alijäämä 71 1
     
TASE 31.12.2019 31.12.2018
(tuhatta euroa)    
     
VASTAAVAA    
     
Pysyvät vastaavat    
Aineettomat hyödykkeet 8 13
Aineelliset hyödykkeet   9
  9  
Sijoitukset 317 263
Pysyvät vastaavat yhteensä 334 285
Vaihtuvat vastaavat    
Lyhytaikaiset saamiset 328 455
Rahat ja pankkisaamiset 390 273
Vaihtuvat vastaavat yhteensä 718 728
     
VASTAAVAA YHTEENSÄ 1052 1013
     
VASTATTAVAA    
     
Oma Pääoma    
Rahastopääoma 5 5
Edellisten tilikausien yli-/alijäämä 725 724
Tilikauden yli-/alijäämä 71 1
Oma pääoma yhteensä 801 730
     
Vieras pääoma    
Lyhytaikainen vieras pääoma 251 283
     
VASTATTAVAA YHTEENSÄ 1052 1013

 

Yhteystiedot 2019

Ota meihin yhteyttä.

ProAgria Keski-Suomi ry

 

Käyntiosoite: Kauppakatu 19 A, Jyväskylä

Postiosoite: PL 112, 40101 Jyväskylä

Toimiston aukioloajat: arkisin klo 8–16, heinäkuussa suljettu

Sähköpostit: keski-suomi@proagria.fi, etunimi.sukunimi@proagria.fi

Kotisivut: www.proagria.fi/ks , www.proagria.fi

www.maajakotitalousnaiset.fi/ks, www.maajakotitalousnaiset.fi

Facebook: www.facebook.com/proagriakeskisuomi   www.facebook.com/ProAgria

Facebook: www.facebook.com/ksmaajakotitalousnaiset/, www.facebook.com/maajakotitalousnaiset/

 

ASIANTUNTIJAT VUONNA 2019                       

Hukka Anni  maidontuotannon asiantuntija  0400 279 049
Janhonen Esko  talousasiantuntija  0400 718 890
Jousmäki Katariina hankevetäjä  043 826 9712
Kahelin Timo  talous- ja viljelyasiantuntija  043 826 9715
Kaislo Katariina  talous- ja viljelyasiantuntija  040 822 2127
Kalmukoski Hanna-Kaisa talous- ja viljelyasiantuntija, tilipalvelun vetäjä 043 826 9716
Kivimäki Eeva-Liisa  toiminnanjohtaja, maa- ja kotitalousnaiset  040 576 8740
Kivisalmi Reijo  talousasiantuntija, tilipalvelun vetäjä  043 824 9638
Laitinen Hannu  palvelupäällikkö, yritys- ja tilipalvelut  0400 321 907
Laitinen Vesa  johtaja  0400 547 816
Martinmäki Helena  talouspäällikkö  040 751 4972
Marttinen Marjo  erikoisviljelyasiantuntija  0400 648 275
Mattola Elina  taloussihteeri  043 824 9645
Minkkinen Anna-Maija  maidontuotannon asiantuntija  040 564 9166
Minkkinen Sanna  maidontuotannon asiantuntija  043 824 9646
Myllylä Tapio  rakennusinsinööri  043 824 8504
Mäkinen Irene  palvelupäällikkö, maito- ja lihanautatilat  040 587 3245
Neuvonen Eeva-Liisa luomuasiantuntija 043 826 7294
Paltamaa Kai  talousasiantuntija  0400 545 543
Peltola Juhani  maidon- ja nurmentuotannon asiantuntija  043 826 9719
Peräinen Riitta hanketyöntekijä 043 827 3432
Pummila Mirja  elintarvike- ja yritysasiantuntija  0400 932 054
Puura Hanna  talousasiantuntija  040 822 5607
Rintoo Anni hankevetäjä  043 826 9712
Salonen Paula maiseman- ja luonnonhoidon asiantuntija                              043 824 9641
Timonen Leila  maidontuotannon asiantuntija  0400 747 289
Viinikainen Matti huippuosaaja, investoinnit ja maito  0400 896 386

 

ProAgria – Onnistumme yhdessä