Viherlannoituksella ja palkokasveilla kannattavuutta luomuun

Palkokasvien viljely viherlannoitus- ja rehunurmissa on luomutuotannon kulmakiviä. Tällaisia nurmia on viljelty vuosikymmeniä, mutta edelleen kaivataan tutkittua tietoa, kokemuksia ja vinkkejä niihin sopivista siemenseoksista eri olosuhteissa, perustamisesta, hoidosta ja lopettamisesta. Ympäristövaikutukset puhuttavat myös, koska tutkittua tietoa on vähän.

Viherlannoitus on maan kasvukunnon hoitoa

Viherlannoituksen ajatellaan pääsääntöisesti olevan typpilannoitusta viljelykierron seuraaville kasveille, mutta se on myös muiden ravinteiden sitomista ja vapauttamista, huuhtoutumisen vähentämistä ja eroosion estämistä. Syväjuuriset kasvit lisäävät maahan vedenläpäisykykyä parantavia kanavia. Matalajuuriset kasvit murustavat ja kuohkeuttavat pintamaata. Maahan muokattu kasvimassa lisää myös maan multavuutta, mikä puolestaan lisää maan ravinnevarastoja, parantaa maan vesitaloutta ja mururakennetta sekä helpottaa muokkausta. Rehevä viherlannoituskasvusto estää rikkakasvien kasvua ja aluskasvitkin voivat kilpailla rikkakasveja vastaan. Monivuotinen kasvusto suojaa maan pintaa eroosiolta.

Toteutustapoja on monia

Viherlannoituskasvustot voidaan jakaa kolmeen ryhmään, joiden sisällä on lukuisia toteutusvaihtoehtoja. Yksivuotiset viherlannoituskasvustot tuottavat yhdessä kesässä suuren typpisadon, joka myös hajoaa nopeasti seuraavien kasvien käyttöön. Monivuotisten viherlannoituskasvustojen tärkein tehtävä on parantaa maan kasvukuntoa, mutta kasvilajistosta riippuen myös niiden synnyttämä typpihyöty voi olla suuri. Aluskasvien tuottama lannoitus- ja rakennehyöty on varsinaisia viherlannoituskasvustoja pienempi, mutta ne eivät aiheuta katkosta tuotantokasvien viljelyyn.

Kasvilajit tarpeen mukaan

Viherlannoituskasvustoon kylvettävät kasvit valitaan tavoitteiden mukaan. Monipuoliset siemenseokset ovat suositeltavia ja kasvustoon kylvetään sekä typpeä sitovia kasveja että typpeä sitomattomia kasveja. Kasvuun lähtö niiton jälkeen on tärkeä ominaisuus. Yksivuotisiin seoksiin kylvetään nopeakasvuisia lajeja. Nopea kasvu on erityisen tärkeää, jos kylvöä viivytetään rikkakasvien torjunnan vuoksi ja syksyllä kylvetään ruista, vehnää tai rypsiä. Virnat, vihantaherneet ja härkäpapu sopivat näihin seoksiin. Vahvakortiset viljat pitävät kasvustoa pystyssä. Typpeä tehokkaasti maasta kerääviä ja typpensä melko nopeasti luovuttavia ristikukkaisia kasveja ja italianraiheinää voi seokseen lisätä.

Yksivuotisen viherlannoituskasvuston perustaminen onnistuu varmimmin kevätkylvöjen aikaan, viljojen tapaan vantaiden kautta kylväen. Kasvustosta tulisi saada nopeasti peittävä jo rikkakasvien kasvunkin estämiseksi. Monivuotisen viherlannoituskasvuston voi kylvää ilman suojaviljaa tai sen kanssa. Viherlannoituskasvustoa hoidetaan niittämällä tarvittaessa. Niitolla pyritään lisäämään kasvuston massan tuottoa ja estämään rikkakasvien lisääntymistä ja vahvistumista.

Typpi hyödyksi eikä ympäristöön

Kasvustojen tiheä niitto lisää typen huuhtoutumista ja haihtumista ilmaan. Syyskylvöiset kasvit hyödyntävät hyvin viherlannoituskasvustojen lannoitus- ja maanparannusvaikutusta eli huuhtoutuminen on vähäistä. Jos käytetään kevätkylvöisiä kasveja, pitäisi syyskyntö tehdä mahdollisimman myöhään tai mieluiten keväällä, jos mahdollista.

Viherlannoituskasvin biokaasutus ja mädätteen käyttö lannoitukseen näyttäisi parantavan sekä satoja että pienentävän hävikkejä, kun typpi saadaan kasveille oikeaan aikaan liukoisessa muodossa. On myös huomattava, että maan typpipitoisuuden lisääntyminen palkokasvien viljelyllä lisää hiilen sitoutumista maaperään (humus) ja biologinen typensidonta ei lisää ilmakehän hiilidioksidin nettomäärää

Tutustu materiaaleihin:

Lisätietoa

Viherlannoitusopas on kirjoitettu MTT:n ja ProAgrian yhteisessä ”Luomua lisää – Luomutilojen neuvonnan kehittäminen” -hankkeessa. Oppaaseen on koottu tutkittua ja jossain määrin myös kokemusperäistä tietoa käytännönläheiseen muotoon. Oppaan lisäksi kirjoitettiin viljelijöille suunnattuja opaslehtisiä, joissa on myös esitelty kaikki oloihimme sopivat palkokasvit.

Arja Nykänen, Luomukasvintuotannon erityisasiantuntija, ProAgria Etelä-Savo, 0400 429 089 arja.nykanen@proagria.fi

Jaa

Materiaalit

Asiantuntijat

Hae asiantuntijaa

Kaikki asiantuntijat

  • Tilaa palvelu
    Hyödynnä osaamisemme johtajuuteen, tuotantoon ja yritystoiminnan kehittämiseen liittyvissä ratkaisuissa.

Palvelut

  • Rahat riittämään!
    Helppoutta ja onnistumisia talouden, markkina-, ja tukiriskien hallintaan.