Toivarin tila on mukana kasvustokokeessa

Yläosassa on myös hiesua, josta on viimeisimmät kuvat. Hiesu on jäänyt hyvinkin kokkareiseksi Kvick – upin voimakkaasta käsittelystä huolimatta. Joillakin paikoilla kone oli noussut pintaan. Lohko oli hyvin kuiva käsittelyn aikana.

Toivarin tilalla seurattiin kasvukaudella 2013 miten juolavehnän torjuminen onnistuu muokkaamalla

Kesäkuussa 1.6.2013 aloitettiin toimenpiteet juolavehnän torjumiseksi Isopelto nimisellä lohkolla. Lohkon pinta-ala on 11.83 ha ja maalajina pääasiallisesti hieno hieta. Lohkolla maalajit hiukan vaihtelet. Vuonna 2012 lohkolla oli Marika kaura, jonka keskisato oli vähän yli kolme tonnia.

Perusviljelykiertona lohkolla on viherlannoitusnurmi kahtena vuotena peräkkäin ja sen jälkeen viljan viljelyä kahtena vuotena. Tilalla tuotetaan luomusiementä, joka vaatii erityistä tarkkuutta rikkakasvien suhteen ja näin ollen muutoksia normaaliin viljelykiertoon saattaa tulla.

Kesäkuun alku käytettiin lohkon kesannointiin

Kesäkuun aikana lohko oli tarkoitus käsitellä kahteen kertaan Kvick-Up juolannostimella. Tämän jälkeen lohkolle kylvettiin viherlannoitusnurmi. Viherlannoitusseoksena oli Apila-timotei-nurminata. 4-8-8. Viherlannoitusnurmi kärsi alkuun kuivuudesta. Heinä iti paremmin, mutta apila iti harvaan.

Toimenpideolosuhteet olivat hyvät, kun työ aloitettiin, mutta paikoin savisimmissa paikoissa maa jäi paakuille. Huonot olosuhteet estivät maan käsittelyn toiseen kertaan, mutta ensimmäisellä ajokerralla pintaan nostetut juolavehnänjuuret kuivuivat riittävästi. Kvick-Up käsittely tehtiin 10 cm syvyyteen. Tämä onnistuikin hietaisilla alueilla ja kaivetuilla paikoilla muokkauskerroksesta löysin yhden juolavehnän juuren. 

Pellolle kylvettiin viherlannoitusseos ennen kesäkuun loppua

Juolavehnän torjunta onnistui pääosin, sillä pellolla liikkuessani en huomannut yhtään juolavehnää. Isännän mukaan siellä missä juolaa oli enemmän, sitä edelleen löytyy. Yksivuotisia siemenrikkakasveja pellolta kuitenkin löytyi runsaasti. Lohko on niitetty ensimmäisen kerran 9.8.2013. Lohko niitettiin vielä toisen kerran ennen syksyä.

Tuloksia

Juolavehnän torjunta isännän mukaan onnistui 80 %. Yhdellä ajokerralla saatiin hyvä tulos, koska ajokerran jälkeen oli kuivaa ja pintaan nostetut juolavenhän juuret kuivuivat ja kuolivat. Jos toinen suunniteltu ajokerta olisi ehditty tehdä, olisi vaikutus ollut vielä tehokkaampi.

Kuivuuden johdosta hieman huonosti itänyt viherlannoitusnurmi on syytä täydennyskylvää keväällä apilan osalta.

Yhteenvetona voidaan sanoa, että vaikka toinen käsittely jäi tekemättä, niin kuitenkin kylvömuokkaus ja kylvö näyttivät viimeistelleen tai parantaneen varsinaista juolavehnän Kvick-up torjuntakäsittelyä.

Kuva 1: Pellon kuivuus vaikutti siihen, että muokkaamattomia kaistoja ja paakkuja on jäänyt niin kuin kuvista näkyy. Tarkoitus oli ajaa uudestaan poikittain, mutta sääolosuhteet estivät sen.

Kuva 2: Kvick-up käsittely tehtiin 10 cm syvyyteen. Tämä onnistuikin hietaisilla alueilla ja kaivetuilla paikoilla. Muokkauskerroksesta löytyi yksi juolavehnän juuri, joka todenäköisesti jatkaa kasvamista. 

Kuva 3: Pellolle kylvettiin viherlannoitusseos ennen kesäkuun loppua. Pellolla käyty uudemman kerran 13.8. josta myös kuva. Juolavehnän torjunta onnistui pääosin.

Muistiinpanot laati: Pekka Terhemaa
 

Jaa

Facebook Comments Box

Lisää kirjoituksia

Muualla blogeissa

  • Rahat riittämään!
    Helppoutta ja onnistumisia talouden, markkina-, ja tukiriskien hallintaan.