Syyskuun poutasäät vauhdittivat puinnit loppusuoralle

21.09.2021
Kasvutilannekatsaus 21.9.2021
 
Syyskuun poutasäät tulivat tarpeeseen vauhdittamaan puintien etenemistä. Viljojen puinnit on saatu lähes päätökseen ja myös erikoiskasvien puinnit ovat kääntyneet lopuilleen. Erot satotasoissa ja sadon laadussa ovat erittäin suuret eri alueiden ja tilojen välillä.  
 
Kulunutta kasvukautta leimasivat alueittain ja paikallisesti hyvin eri lailla esiintyneet haastavat sääolosuhteet. Yleisesti ottaen keskikesän kuivuudesta selvisivät parhaiten syysviljat ja aikaisin kylvetyt kasvustot. Säilörehunurmet selvisivät myös hyvin kasvukaudesta tuottaen hyvän 1. ja 3. sadon.  Etelä-Pohjanmaalla herne ja vehnä onnistuivat odotettua paremmin. Rehumaissin viljelyssä oli onnistumisia esimerkiksi Pohjois-Savossa. Kesän äärisääoloista kärsivät eniten ohra ja kaura sekä härkäpapu. Kasvivalikoiman monipuolisuuden, aikaisen kylvön ja maan rakenteen merkitys korostuivat menneenä kasvukautena. Kesän epäonnistumisten arvioidaan lisänneen kiinnostusta syysviljojen ja syysöljykasvien viljelyyn. Kasvilajivalikoimaa ja eri tuotantopanosten käyttöä suunnitellaan jatkossa yhä tarkemmin kasvinviljelyn kannattavuuden varmistamiseksi. 
 

Syysviljat kauden onnistujia 

 
Rukiin ja syysvehnän puinnit saatiin päätökseen viimeisimmillä alueilla pari viikkoa sitten. Rukiista ja syysvehnästä jäi pieniä eriä puimatta sateista johtuen Karjalassa. Syysviljojen viimeisten erien puintikosteudet ovat yleisimmin olleet 15–20 %, mutta Etelä-Pohjanmaalla on jouduttu puimaan kosteudeltaan jopa yli 30 %:n eriä. Ruis- ja syysvehnäsato arvioidaan määrältään ja laadultaan hyväksi suuressa osassa maata.  
 
Rukiin hehtolitrapainot ovat vaihdelleet viimeisissä puintierissä 72–79 kg/hl ja sakoluvut 180–300. Leipäviljakelpoista sadosta arvioidaan olevan 80-100 %. Syysvehnän hehtolitrapainot ovat vaihdelleet 75-83 kg/hl ja valkuaispitoisuus 10-13,5 %. Sakoluvut ovat olleet korkeita 300–450.  
 

Kevätviljojen puinnit loppusuoralla

 
Syyskuussa sateet ovat olleet vähäisempiä, joten kevätviljojen puinnit ovat edenneet elokuuta nopeammin. Useimmilla alueilla ohrista on puitu 90–100 %, Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa 80–85 %. Kauran puinnit ovat hieman ohraa jäljessä. Kevätvehnästä on puitu yleisesti 95-100 %. Kaakkois-Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla kevätvehnästä on puitu 85–90 %, mutta Pohjois-Pohjanmaalla puinnit ovat vasta puolivälissä. Uudellamaalla, Etelä-Suomen rannikkoalueilla ja Varsinais-Suomessa jätetään 1–5 % kaikkein heikoimpia kevätviljakasvustoja puimatta tai sato menee polttoon. Itäisissä osissa maata arvioidaan jopa 10–30 % kevätviljoista jäävän puimatta tai menevän polttoon.  Puintikosteudet ovat yleisesti olleet 15–25 %, mutta osassa eriä puintikosteudet ovat olleet jopa yli 30 %. Viljojen hehtolitrapainoissa ja valkuaispitoisuuksissa on suurta vaihtelua ja joukossa on erittäin alhaisia hehtolitrapainoja. Kevätvehnän hehtolitrapainot ovat olleet 70–82 kg/hl, rehuohran 44–70 kg/hl, mallasohran 64-68 kg/hl ja kauran 40-60 kg/hl. Kevätvehnällä valkuaispitoisuus on ollut 11-15 %, ohralla 9-14 % ja kauralla 11,5-13 %. 
 
Kevätviljoista ohra kärsi pahimmin kasvukauden kuivuudesta. Ohran sato arvioidaan lähes koko maassa olevan huono tai välttävä, ainoastaan Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa sato arvioidaan hyväksi. Uudellamaalla, Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa ohrasatojen arvioidaan olevan vain 20–40 % tavanomaisesta. Muualla ohrasadon arvioidaan olevan 50–70 % tavanomaisesta. Kauran sato on jäämässä lähes yhtä huonoksi kuin ohralla, mutta kevätvehnän sadon arvioidaan olevan 50–80 % tavanomaisesta. Etelä-Pohjanmaalla kevätvehnäsato arvioidaan jopa 10–20 % tavanomaista paremmaksi. Osalla Etelä-Suomen rannikkoalueen ja Kymenlaakson tiloista sadon arvioidaan olevan vain 40 % tavanomaisesta. 
 

Erikoiskasvien puinnit pitkällä  

 
Kevätrypsin puinnit ovat kääntymässä lopuilleen. Rypsin puinnit ovat pahimmin kesken Etelä-Pohjanmaalla ja Hämeessä, jossa rypsistä on puitu vasta 35–50 %. Puintikosteudet ovat olleet yleisesti 10–16 %, vain Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjois-Karjalassa on jouduttu puimaan rypsiä tavanomaista kosteampana (kosteus 20 %). Kevätrapsin puinnit ovat hieman jäljessä kevätrypsin puinteja. Ainoastaan Pohjanmaan rannikkoalueella, Pohjois-Pohjanmaalla ja Etelä-Suomen rannikkoalueen länsiosissa rapsin puinnit on saatu päätökseen. Pahimmin rapsin puinnit ovat kesken Etelä-Pohjanmaalla, jossa rapsista on puitu vasta 25 %. Kevätöljykasvien sato jää keskimääräistä pienemmäksi, ainoastaan Etelä-Pohjanmaalla kevätöljykasvien sato on keskimääräistä 10–20 % parempi. Etelä-Suomen rannikkoalueella sato arvioidaan huonoksi sekä määrältään että laadultaan. Sadon laatu arvioidaan useimmilla alueilla tyydyttäväksi.
 
Härkäpapu ja herne on saatu lähes puitua koko maassa. Vain pienen osan arvioidaan jäävän puimatta. Eniten härkäpapua arvioidaan jäävän puimatta Pohjois-Karjalassa ja Etelä-Pohjanmaalla (20 %) ja hernettä Pohjois-Karjalassa (20 %). Pahimmin härkäpavun puinnit ovat kesken Uudellamaalla, Hämeessä ja Pohjois-Karjalassa, jossa alasta on vielä puimatta 10–20 %. Härkäpavun puintikosteudet olivat viimeisissä erissä 17–27 % ja herneellä 16–27 %. Härkäpavun sato jää keskimääräistä pienemmäksi koko maassa lukuun ottamatta Etelä-Karjalaa, jossa sato arvioidaan keskimääräiseksi. Härkäpapusadon laatu vaihtelee välttävästä tyydyttävään. Hernesato oli useimmilla alueilla keskimääräinen, Uudellamaalla, Etelä-Suomen rannikkoalueella, Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa hieman tavanomaista pienempi. Herneen laatu oli tyydyttävä useimmilla alueilla, Uudellamaalla, Satakunnassa ja Etelä-Pohjanmaalla hyvä. 
 

Syysviljat ja -öljykasvit orastuneet hyvin

 
Kevätviljojen puintien hidas eteneminen vaikeutti syysviljojen kylvöjä elokuussa, mutta syyskuussa kylvöjä on päästy tekemään puintien edetessä. Viimeisiä syysvehnälohkoja kylvetään vielä Etelä-Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla. Rukiin kylvöalan arvioidaan kasvaneen 5–20 % useimmilla alueilla, ainoastaan Varsinais-Suomessa ruisalan arvioidaan pienentyneen 20 % viime vuodesta. Syysvehnän kylvöalan arvioidaan kasvavan merkittävästi koko maassa. Muutoksien arvioidaan olevan suurimmat Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa, Hämeessä ja Etelä-Pohjanmaalla. Syysöljykasvien kylvöt saatiin tehtyä suunnitellusti elokuussa. Etelä-Suomessa, Pohjanmaan rannikkoalueella ja Etelä-Pohjanmaalla syysöljykasvialat kasvavat merkittävästi. 
 
Etelä- ja Keski-Suomen ruislohkoista on orastunut 80–100 %, ja orastuminen arvioidaan hyväksi tai tyydyttäväksi. Syysvehnälohkojen orastuminen ei ole aivan yhtä pitkällä. Etelä-Suomen rannikkoalueella syysviljoista on ehtinyt orastua vasta 5–25 % kylvöjen venymisen vuoksi. Etelä-Suomen syysviljakasvustoissa on jouduttu torjumaan kahukärpäsiä ja paikoin myös etanoita. Syysöljykasvit ovat taimettuneet nopeasti. Taimettuminen arvioidaan tyydyttäväksi tai hyväksi koko maassa. 
 
Peltojen syysmuokkaukset ovat edenneet vaihtelevasti. Uudellamaalla, Etelä- ja Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa pelloista on ehditty muokata vajaa puolet, mutta muualla syysmuokkaukset ovat aivan alussa. Sängelle aiotaan jättää pelloista noin 30–50 % useimmilla alueilla. Useimmilla alueilla kerääjä- ja aluskasveja kasvaa 5–20 % alasta. Syysmuokattavan alan osuudet arvioidaan suurimmiksi (50–85 %) Etelä-Suomen rannikkoalueella, Etelä-Karjalassa, Pohjois-Savossa, Pohjois-Karjalassa ja Etelä-Pohjanmaalla. 
 

Laidunkausi jatkuu maan etelä- ja keskiosissa

 
Nurmet ovat jatkaneet voimakasta kasvuaan sateiden ja lämpimän sään ansiosta. Laidunkauden arvioidaankin jatkuvan eteläisessä Suomessa vielä pari viikkoa, mikäli sää ei kylmene. Lapissa ja Pohjois-Karjalassa laidunkausi on jo päättynyt. 
 
Kolmatta säilörehusatoa päästään korjaamaan lähes koko maassa, mutta kaikilla tiloilla ei kuitenkaan ole tarvetta kolmanteen satoon. Eniten kolmannen säilörehusadon korjaajia on Etelä-Suomessa, Pohjanmaan rannikkoalueella ja Etelä-Pohjanmaalla, jossa 50–70 % tiloista on korjannut kolmannen sadon. Säilörehun kokonaissato arvioidaan 25–40 % keskimääräistä suuremmaksi Uudellamaalla, Etelä-Karjalassa ja Etelä-Pohjanmaalla, mutta Etelä-Suomen rannikkoalueella, Varsinais-Suomessa ja Pohjois-Savossa kokonaissadon arvioidaan jääneen hieman keskimääräistä pienemmäksi. Säilörehun laatu arvioidaan tyydyttäväksi.  
 

Perunoiden nostot jatkuvat

 
Perunan sadonkorjuu on hyvässä vauhdissa koko maassa. Tärkeimpiin perunantuotantoalueisiimme kuuluvalla Pohjanmaalla sadosta on ehditty korjata 70–80 %. Perunasato jää Pohjanmaalla 10–15 % keskimääräistä pienemmäksi, mutta kuivimmilla alueilla Etelä-Suomessa perunasadon arvioidaan jäävän noin 60-70 %:iin keskimääräisestä. Useimmilla alueilla ruokaperunan sato on tyydyttävä.
 
Tärkkelysperunan nostot ovat lopuillaan Pohjanmaan rannikkoalueella ja puolivälissä Etelä-Pohjanmaalla.  Tärkkelysperunan sato arvioidaan määrältään ja laadultaan tyydyttäväksi. Siemenperuna on kokonaan nostettu Pohjanmaan rannikkoalueella, Pohjois-Pohjanmaalla siemenperunasta on nostamatta enää 20 % ja Etelä-Pohjanmaalla puolet. Siemenperunan sadon määrä ja laatu arvioidaan tavanomaiseksi useimmilla alueilla, mutta Etelä-Pohjanmaalla sadon laatu arvioidaan välttäväksi ja Pohjois-Pohjanmaalla hyväksi. 
 
Sokerijuurikas jatkaa edelleen kasvuaan. Elokuun ja syyskuun alun sateet ja lämmin sää ovat nopeuttaneet kasvua. Etelä-Suomessa sato arvioidaan hyväksi lukuun ottamatta Uuttamaata, jossa sadon arvioidaan jäävän hieman tavanomaista pienemmäksi.  
 

Varastovihannesten korjuukausi käynnissä

 
Tuorevihannesten, kuten jäävuorisalaattien, kiinankaalien, viherkaalien ja kukka- sekä parsakaalien, viimeiset erät korjataan pelloilta näinä päivinä. Varastovihanneksista sipulin korjuu on myös päättymässä. Muiden varastovihannesten kasvu on osittain vielä kesken, ja varastokaalin, porkkanan sekä muiden juuresten korjuu jatkunee lokakuun puoleen väliin asti. Varastovihannesten satotaso on vähintään tyydyttävä ja osittain jopa todella hyvä. Tilakohtaisiin satotasoihin vaikuttavat etenkin kastelu keskikesän lämpimän jakson aikana mutta myös tuholaisten esiintyminen.  
 
Ahvenanmaalla ja Etelä-Suomessa talviomenat ovat jo kypsyneet poimintakuntoon ja tällä hetkellä poimitaan varastoihin pääosin talvilajikkeita kuten Amorosa, Santana ja Rubinola. Ahvenanmaan omenasato arvioidaan hyväksi. Marjasato avomaalta on pääosin loppunut, mutta pieniä määriä tyrniä ja marja-aroniaa poimitaan vielä. Marjapelloilla myös syyslannoitukset ovat pääosin jo tehty. Kotimaisia rasiamarjoja kuten mansikkaa valmistuu vielä pieniä määriä lokakuun alkuun asti tunneleista ja kasvihuoneista.
 

Lisätiedot

 
Katsaus on laadittu ProAgria Keskusten antamien tietojen pohjalta. Lisätietoja antavat johtava asiantuntija Terhi Taulavuori, terhi.taulavuori@proagria.fi, puh. 040 760 6262 ja peltoviljelyn osalta johtava asiantuntija Sari Peltonen, sari.peltonen@proagria.fi, puh. 050 341 4406 sekä puutarhakasvien osalta kehityspäällikkö Nina Sevelius puh. 043 824 8705, nina.sevelius@slf.fi. 
 
Lisätietoja maakunnallisesta tilanteesta myös paikallisilta ProAgria Keskuksilta. 
 
ProAgria Etelä-Pohjanmaa, Juha-Matti Toppari, puh. 043 8252 806, Erkki Vihonen 040 678 7689, nurmet Sari Vallinhovi puh. 0400 764 217 
 
ProAgria Etelä-Savo, Timo Piispa puh. 040 702 4813, Tuomas Ruottinen puh. 043 826 7888
 
ProAgria Etelä-Suomi
Etelä-Karjala, Eino Heinola 0400 358 668, Asko Laapas (erityisesti nurmiasiat) 040 721 9991
Kanta-Häme, Vesa Koivula 040 709 2450, Kaija Hinkkanen (erityisesti luomu) 040 709 2475
Kymenlaakso, Mikko Kemppi 040 709 2489, Netta Leppäranta 040 537 3453 
Pirkanmaa, Sari Hiltunen 050 561 8369, Tuomas Granni 0400 859 399 
Päijät-Häme, Raita Laaksonen, p. 041 730 7059, Olli Suntiola 040 769 7009
Uusimaa, Kalle Laine 0400 898 663, Tage Stam (erityisesti luomu) 041 730 2967  
Erikoiskasvit, (avomaan puutarhakasvit) Marja Kallela puh. 040 513 3118 ja Kalle Laine 0400 898 663
 
ProAgria Finska Hushållningssälsskapet (FHS), Peter Fritzén, puh. 0400 688 507
 
ProAgria Itä-Suomi
Kainuu, Maarit Partanen, puh.0400 282 092/ Minna Tanner (varahenkilö)p. 040 572 3197
Pohjois-Karjala, Kaisa Matilainen (Joensuun seutu), puh. 040 301 2423, Kati Ronkainen (Pielisen alue) puh. 040 301 2462, puutarha Päivi Turunen, puh. 040 301 2452
Pohjois-Savo, Rauno Savolainen, puh. 0400 172 121, Jukka Hiltunen, puh. 0400 209 707, puutarha ja peruna Heikki Inkeroinen, puh. 0400 375 584
 
ProAgria Keski-Pohjanmaa, Jari Tikkanen puh. 0400 162 14, Taneli Rahja 040 684 5111, Jouni Huhtala 040 512 3703, nurmet Sari Harju 040 523 4114  
 
ProAgria Keski-Suomi, Vesa Laitinen 0400 547 816, nurmet Juhani Peltola puh. 043 826 9719, puutarha Marjo Marttinen puh. 0400 648 275
 
ProAgria Lappi, Armi Uljua puh. 0400-484 305.  
 
ProAgria Länsi-Suomi, Mari Koskela puh. 040 5365863 (Etelä-Satakunta), Elisa Kivioja puh. 050 5412042 (Pohjois-Satakunta), Jarmo Pirhonen, puh. 050 569 6885 (Varsinais-Suomi), nurmet Anu Ellä puh. 040 180 1260 ja Jarkko Storberg puh. 0400 849 992, Marja Tuononen puh. 040 5919 489 (puutarhakasvit)
 
ProAgria Nylands Svenska Lantbrukssällskap (NSL), Jan Grönholm, puh. 0400 860 639, Patrik Erlund, puh. 0400 860 630
 
ProAgria Oulu, Marika Sohlo puh. 043 8266 494, Risto Jokela, puh. 0400 285 294, nurmet Olli Valtonen puh. 040 735 5519, kasvinsuojelu Juha Sohlo, puh.  0400-585506
 
ProAgria Ålands Hushållningssällskap, Joachim Regårdh, puh. 0457 526 7303, puutarha Pernilla Gabrielsson, puh. 0457 382 3070 ja Dennis Grönroos puh 0457 344 9688.
 
ProAgria Österbottens Svenska Lantbrukssällskap (ÖSL), Jan-Erik Back, puh. 050 4417 511, puutarha Kaisa Haga, puh. 050 911 5920
 
Kasvutilannetiedotuksemme päättyy tältä kasvukaudelta tähän.
 
 
 

Jaa

Ajankohtaista

Asiantuntijat

Hae asiantuntijaa

Kaikki asiantuntijat

  • Sähköinen kasvinsuojelututkinto nyt verkossa - också på svenska
    Hyväksytyn suorituksen jälkeen todistus heti sähköpostiisi | Efter prestationen intyg direkt till e-posten
  • Tilaa palvelu
    Hyödynnä osaamisemme johtajuuteen, tuotantoon ja yritystoiminnan kehittämiseen liittyvissä ratkaisuissa.