Kasvutilannekatsaus 28.7.2015 - Viileä sää hidastanut kasvua pahoin

28.07.2015

Heinäkuun viileät säät ovat hidastaneet kaikkien viljelykasvien, mutta erityisesti avomaanvihannesten kasvua ja kehitystä. Varhaisvihannesten sato onkin ollut hieman tavanomaista pienempi, mutta laatu on ollut hyvä.  Syysviljojen ja aikaisten ohrien puintien alkamista saadaan odotella elokuun loppupuolelle asti.

Kasvukausi on 2-2,5 viikkoa keskimääräisestä jäljessä Etelä-Suomessa ja Kymenlaakson sateisimmilla alueilla kasvustot ovat jäljessä jopa kolmesta neljään viikkoon tavanomaisesta. Maan pohjoisosissakin kasvukausi on 1,5-2 viikkoa jäljessä tavanomaisesta. Kasvustot tarvitsevat kipeästi lämpöä ja sateiden taukoamista, jotta sadot ehtisivät valmistua viimeksi kylvetyillä lohkoillakin. 

Sateet ovat häirinneet pahasti kuivan heinän korjuuta koko maassa ja pilanneet osan sadosta. Sateet ovat olleet kuuroluonteisia ja alueelliset erot sademäärissä ovat suuret. Sateisimmilla alueilla heinäkuun sademäärät ovat 1,5 –kertaiset keskimääräiseen verrattuna. Tilojen ja jopa lohkojen välillä on tänä kasvukautena suuret erot kasvustojen kunnossa ja satonäkymissä. Satonäkymät voivatkin vaihdella paikallisesti huonosta hyvään. Aikaisin kylvetyt lohkot, syysviljat ja säilörehunurmet ovat selviytyneet parhaiten haastavissa sääoloissa.

Kuivaheinän korjuu kesken, toisen säilörehusadon korjuu alkamassa

Kuivaheinän korjuu on kangerrellut koko maassa sateiden takia. Osa sadosta on jouduttu korjaamaan säilöheinäksi. Heinäsato arvioidaan määrältään keskinkertaiseksi, mutta tilojen väliset erot ovat suuret. Sato on laadultaan tavanomaista heikompaa. 

Toisen säilörehusadon korjuu alkoi viime viikolla Etelä-Suomessa. Täyteen vauhtiin säilörehun toisen sadon korjuu on pääsemässä tämän ja ensi viikon aikana maan etelä- ja keskiosissa. Maan pohjoisosissa ensimmäisenkin säilörehusadon korjuu on vielä kesken monella tilalla.  Lapissa toista säilörehusatoa arvioidaan päästävän korjaamaan elokuun puolivälissä.  Sateet, peltojen märkyys ja ensimmäisen säilörehusadon korjuun viivästyminen myöhästyttävät toisen sadon korjuun aloittamista. Satonäkymät vaihtelevat alueittain normaalista hyvään. Pohjanmaalla nurmien satonäkymät ovat välttävät.

Puintien alku siirtymässä elokuun loppupuolelle

Ruis on maan eteläosassa tulossa taikinatuleentumisvaiheeseen. Rukiin puintien alkamista saataneen odotella elokuun puoliväliin saakka. Syysvehnäkasvustojen kehitys on hieman ruista jäljessä. Syysviljat ovat pysyneet toistaiseksi hyvin pystyssä. Rukiista ja syysvehnästä odotetaan hyvää satoa, mikäli sateet lakkaavat ja sato päästään korjaamaan hyvissä oloissa.  Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa ruissadon arvioidaan jäävän tavanomaista pienemmäksi.

Kevätviljojen sato arvioidaan normaaliksi tai normaalia heikommaksi. Kevätvehnäsato on jäämässä tavanomaista pienemmäksi Etelä-Suomen rannikkoalueella, Pohjois-Savossa, Keski-Suomessa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Ainoastaan Etelä-Karjalassa sato arvioidaan hyväksi. Ohrakasvustot ovat selviytyneet kevätviljoista heikoimmin kesän vaikeista sääoloista. Ohrakasvustot arvioidaan normaaleiksi ainoastaan Etelä-Karjalassa ja –Savossa, Pohjois-Karjalassa ja Etelä-Pohjanmaalla. Kaurasato on jäämässä tavanomaista heikommaksi Hämeessä, Pohjois-Savossa ja maan pohjoisosissa. Osa lohkoista kärsii liiallisesta märkyydestä. Runsaista sateista huolimatta kasvustot ovat pysyneet hyvin pystyssä toistaiseksi.  Kosteat säät ovat lisänneet lehtilaikkutautien ja punahomeen riskiä viljoilla. Tästä johtuen viljoille onkin tehty torjuntaruiskutuksia edellisvuosia enemmän.

Ensimmäisiä ohrakasvustoja arvioidaan päästävän puimaan elokuun puolivälissä. Täyteen vauhtiin puintien odotetaan pääsevän vasta syyskuun alussa.

Kosteat säät lisäävät perunaruton riskiä

Kesän viileys ja runsaat sateet ovat hidastaneet perunan kasvua ja kehitystä. Kasvustojen kunto ja kehitysvaihe vaihtelevat suuresti tilalta toiselle. Märkyys on paikoin tuhonnut kasvustoja. Varastoperunakasvustot ovat aloittaneet kukintansa Pohjanmaata myöten. Kostea sää suosii ruton leviämistä, joten viljelmillä on nyt pidettävä ruttosuoja aukottomana toistuvin torjuntakäsittelyin. 

Perunan sato-odotukset vaihtelevat välttävästä tyydyttävään riippuen kasvustojen kunnosta. Kesäperunan sato arvioidaan varastoperunaa paremmaksi. Tyydyttävän sadon edellytyksenä on, että ruton torjunnassa onnistutaan. Koloradonkuoriaisista ei ole toistaiseksi tehty havaintoja, mutta kasvustojen tarkkailu on edelleen ajankohtaista. 

Viileys on hidastanut sokerijuurikkaan kasvua, joten satonäkymät vaihtelevat välttävästä normaaliin. Myöhään kylvetyillä lohkoilla sato on jäämässä heikoksi, mikäli säät jatkuvat yhtä viileinä. Kosteat säät ovat lisänneet laikkutautiriskiä sokerijuurikaskasvustoissa. Härkäpapukasvustoissa on havaittu suklaalaikkua tavanomaista enemmän. Etelä-Suomessa aikaisimmat rypsikasvustot ovat päättäneet kukintansa ja myöhäisimmät kasvustot kukkivat parhaillaan. Viileydestä johtuen rypsin kukinta-aika on ollut poikkeuksellisen pitkä. Kylvöjen pitkittymisestä johtuen kasvustot ovat hyvin eri kehitysvaiheessa olevia. On epävarmaa, ehtiikö myöhäisimpien kasvustojen sato valmistua syyskuun kuluessa. Kasvustojen kunto on välttävä Hämeessä, Pohjois-Karjalassa, Keski-Suomessa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Etelä-Karjalassa rypsi on kasvanut hyvin. Sateiset säät lisäävät pahka- ja kalkkihomeen riskiä. 

Syysöljykasvien viljely kiinnostaa

Kevätviljojen puintien siirtyminen elo-syyskuun vaihteeseen vähentää mahdollisuuksia lisätä syysviljojen ja  -öljykasvien viljelyä, vaikka kiinnostusta niiden viljelyalan lisäämiseen viljelijöillä olisi. Toisaalta kevään vaikeista sääoloista johtuen moni viljelijä joutui jättämään peltojaan kesannolle. Näille kesantopelloille sekä yksivuotisille nurmille on suunnitelmissa kylvää joko syysviljoja tai -öljykasveja. Syysviljojen ja -öljykasvien viljelyaloissa ei kuitenkaan odoteta tapahtuvan suuria muutoksia: maan etelä- ja keskiosissa syysviljojen viljelyalojen arvioidaan pienenevän hieman ja Pohjanmaalla kasvavan.

Mansikoiden satokausi jatkuu  

Satoa kypsyy edelleen tasaiseen tahtiin Etelä-Suomessa sekä mansikan päätuotantoalueella Itä- ja Keski-Suomessa. Pohjois-Suomessa satokausi on vasta alkanut. Mansikan satokauden arvioidaan jatkuvan pitkälle elokuuhun suotuisissa sääoloissa. Heinäkuun alun hyvää satoa ennustaneet satoarviot ovat synkentymässä toistuvien sadekuurojen myötä. Harmaahome on jo alkanut pilata satoa viileästä säästä huolimatta eniten sadekuuroja saaneilla lohkoilla ja tiloilla, joilla harmaahomeruiskutuksia ei ole tehty tai joilla ruiskutuskertoja on vähennetty. Lisäksi monen mansikanviljelijän huolena on ulkomaisten poimijoiden työlupien päättyminen kesken pitkäksi venähtänyttä satokautta. Pahimmassa tapauksessa osa sadosta voi jäädä poimijapulan vuoksi korjaamatta.

Ensimmäisiä vadelmia päästään poimimaan viikon kuluessa Etelä-Suomessa, mutta satoa alkaa valmistua runsaammin vasta elokuun alussa Etelä- ja Väli-Suomessa. Vadelma pehmenee mansikan tapaan liian kosteassa, joten viljelijät toivovat poutaista säätä satokaudeksi.  Kosteat säät ovat suosineet vadelmalla uusien versojen kasvua.

Herukoiden varsinaisen satokauden odotetaan alkavan Etelä-Suomessa viikon kuluessa ja Keski- ja Pohjois-Suomessa elokuun puolivälissä.  Sato arvioidaan määrältään keskimääräiseksi. Ensimmäisten kesäomenien kypsymistä joudutaan odottelemaan vielä pari viikkoa. Kesäomenien sato arvioidaan välttäväksi. Myös syys- ja talvilajikkeiden sadosta on tulossa tavanomaista pienempi.

Märkyys haitannut vihannesmaiden hoitoa

Viileät säät ovat hidastaneet vihannesten kasvua koko maassa. Viileistä säistä ovat kärsineet etenkin tarhaherne, kesäkurpitsa ja avomaan kurkku. Varastoitavien vihannesten kasvu on vielä pahasti kesken, joten tulevien viikkojen säät ratkaisevat satojen määrät ja laadun. Sateet ovat vaikeuttaneet avomaanvihannesten hoitotöitä kaikkein alavimmilla pelloilla. Lisäksi sateiden pelätään huuhtoneen ravinteet kasvien ulottumattomiin.  Kasvukauden toivotaan jatkuvan kuivempana ja myös hieman lämpimämpänä pitkälle syksyyn, jotta kasvustot ehtivät toipua sateista ja sato ehtisi valmistua ajoissa.

Katsaus on laadittu ProAgria Keskusten antamien tietojen pohjalta. Lisätietoja antaa Terhi Taulavuori  puh. 020 747 2475.

Lisätietoja maakunnallisesta tilanteesta myös paikallisilta ProAgria Keskuksilta.
ProAgria Etelä-Pohjanmaa, Henri Honkala, puh. 040 827 7100, puutarha Arja Raatikainen puh. 050 377 9530
ProAgria Etelä-Savo, Matti Ikonen puh. 0400 624 956, Timo Piispa puh. 040 702 4813,  puutarha Mirja Tiihonen puh. 0400 638 138
ProAgria Etelä-Suomi
Etelä-Karjala, Eino Heinola puh. 0400 358 668, Asko Laapas (erityisesti nurmiasiat) puh. 040 721 9991
Kanta-Häme, Vesa Koivula 0407092450, Kaija Hinkkanen (erityisesti luomu) puh. 040 709 2475
Kymenlaakso, Mikko Kemppi puh. 040 709 2489, Harri Nopanen puh. 043 824 9603
Pirkanmaa, Ritva Tolppa puh. 0400 163 753, Sari Hiltunen (erityisesti luomu) puh. 050 561 8369, Katri Myry puh. 050 518 4611
Päijät-Häme, Jari Keränen puh. 0400 665 485, Jukka Miettinen 0400 355 551
Uusimaa, Esa Partanen puh. 0400 463 172, Vilma Kuosmanen puh. 040 742 4729

Kasvukauteen liittyvissä erityiskysymyksissä vastaavat:
kasvinsuojeluasiat, Eino Heinola puh 0400 358 668
laiduntaminen, Markku Puttonen puh. 040 709 2484, Asko Laapas puh. 040 721 9991
luomu, Sari Hiltunen puh. 050 561 8369, Pekka Terhemaa puh. 040 518 7130
erikoiskasvit, (avomaanvihannekset) Marja Kallela puh. 040 513 3118, (peruna) Ritva Tolppa p. 0400 163 753

ProAgria Finska Hushållningssälsskapet (FHS), Peter Fritzén, puh. 0400 688 507, puutarha Fredrik Björklund, puh. 050 593 4350
ProAgria Kainuu, Matti Partanen, puh.0400 282 092
ProAgria Keski-Pohjanmaa, Jari Vierimaa puh. 040 743 3290, Jari Tikkanen puh. 0400 162 147,Sirkku Koskela puh. 0400 137 124
ProAgria Keski-Suomi, Vesa Laitinen, puh. 020 747 3321, puutarha Marjo Marttinen, puh. 020 747 3322
ProAgria Lappi, Ari Alamikkotervo, puh. 0400 616 970 
ProAgria Länsi-Suomi, Pasi Nummela, puh. 0400 970 913 (Satakunta), Ilpo Hartikainen, puh. 050 569 6881 (Varsinais-Suomi), Marja Tuononen puh. 040 5919 489 (puutarhakasvit)
ProAgria Nylands Svenska Lantbrukssällskap (NSL), Jan Grönholm, puh. 0400 860 639,  Patrik Erlund, puh. 0400 860 630
ProAgria Oulu, Leila Laine puh. 045 6578 718, Risto Jokela, puh. 0400 285 294, kasvinsuojelu Juha Sohlo, puh.  0400-585506puutarha Kirsti Voho, puh. 0400 387 406
ProAgria Pohjois-Karjala, Kaisa Matilainen (Joensuun seutu), puh. 040 301 2423, Helvi Leinonen (Keski-Karjala) puh. 040 301 2420, Heidi Nevalainen (Pielisen Karjala) puh. 040 301 2428,  puutarha Päivi Turunen, puh. 040 301 2452
ProAgria Pohjois-Savo, Arja Mustonen, puh. 0400 203 755, Anu Rossi, puh. 040 179 5001, puutarha Liisa Pietikäinen, puh. 0400 375 583
ProAgria Ålands Hushållningssällskap, Joachim Regårdh, puh. 0457 526 7303, puutarha Pernilla Gabrielsson, puh. 0457 382 3070
ProAgria Österbottens Svenska Lantbrukssällskap (ÖSL), Jan-Erik Back, puh. 050 4417 511, puutarha Kaisa Haga, puh. 050 911 592S

Seuraavat tiedotteet julkaistaan 18.8. ja 8.9.
 

Jaa

Ajankohtaista

Asiantuntijat

Hae asiantuntijaa

Kaikki asiantuntijat

  • Tilaa palvelu
    Hyödynnä osaamisemme johtajuuteen, tuotantoon ja yritystoiminnan kehittämiseen liittyvissä ratkaisuissa.
  • Rahat riittämään!
    Helppoutta ja onnistumisia talouden, markkina-, ja tukiriskien hallintaan.