Kasvutilannekatsaus 18.8.2015: Kasvustojen hidas valmistuminen viivästyttää puintien käynnistymistä

18.08.2015

Säiden lämpeneminen on nopeuttanut viljelykasvien kasvua ja kehitystä, mutta kasvukausi on edelleen kaksi viikkoa keskimääräisestä jäljessä suurimmassa osassa maata. Myöhään kylvettyjen kasvustojen kehitys on jopa kolme viikkoa jäljessä tavanomaisesta aikataulusta. Rukiin ja aikaisten monitahoisten ohrien puinnit ovat käynnistyneet ensimmäisillä lohkoilla viime viikolla, mutta täydellä teholla puintien arvioidaan alkavan vasta kahden seuraavan viikon kuluessa. Sadonkorjuun onnistuminen edes tyydyttävästi edellyttää poutasäiden jatkumista syyskuun loppuun asti.

Viljasadon korjuun ja säilönnän kaikki vaihtoehdot kannattaa punnita tarkoin kasvustojen valmistuessa hitaasti puintikuntoon ja puintikosteuksien jäädessä korkeiksi. Myöhään kylvetyt viljakasvustot, joiden valmistuminen tänä syksynä on epätodennäköistä tai se jäisi hyvin pitkälle syksyyn, kannattaa kotieläintiloilla korjata ajoissa kokoviljasäilörehuksi. Toinen vaihtoehto perinteiselle kuivaamiselle on jyvien tuoresäilöntä. Kasvintuotanto- ja kotieläintilojen välinen yhteistyö tarjoaa enemmän vaihtoehtoja viljasadon korjuuseen ja säilöntään. 

Puinnit täyteen vauhtiin 1- 2 viikon sisällä

Rukiin puinnit ovat käynnistymässä tällä viikolla Etelä-Suomessa ja Etelä-Pohjanmaan aikaisimmilla lohkoilla. Muualla maassa rukiin puintien arvioidaan alkavan viikon kuluessa. Syysvehnäkasvustojen kehitys on hieman ruista jäljessä, joten syysviljojen puintien arvioidaan alkavan Etelä-Suomessa viikon kuluessa ja muualla maassa noin kahden viikon kuluessa. Syysviljat ovat pysyneet toistaiseksi hyvin pystyssä lukuun ottamatta Satakuntaa ja Pirkanmaata, jossa 50-90 % ruiskasvustoista on lakoontunut. Rukiista ja syysvehnästä odotetaan hyvää satoa useimmilla alueilla. Pohjois-Pohjanmaalla syysvehnän sadon arvioidaan jäävän välttäväksi laadultaan ja määrältään.

Aikaisten monitahoisten ohrien puinnit ovat alkamassa tällä viikolla Lounais-Suomessa ja Etelä-Pohjanmaan Kyrönmaalla. Maan eteläosissa puinteja aloiteltiin jo viime viikolla. Vasta pieni osa kasvustoista on tuleentunut puintikuntoon. Puintien toivotaan pääsevän kunnolla käyntiin seuraavien kahden viikon aikana maan etelä- ja keskiosissa. Kauran puintien arvioidaan alkavan 2-3 viikon kuluessa. Kevätvehnän puinteihin päästäneen vasta syyskuun puolivälin maissa.

Kevätviljojen sato arvioidaan normaaliksi tai normaalia heikommaksi. Kevätvehnäsato on jäämässä tavanomaista pienemmäksi Etelä-Suomen rannikkoalueella, Hämeessä, osassa Etelä-Savoa, Pohjois-Savossa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Ainoastaan Etelä-Karjalassa, Kymenlaaksossa ja osassa Etelä-Savoa sato arvioidaan hyväksi. Ohrakasvustot ovat selviytyneet kevätviljoista heikoimmin kesän vaikeista sääoloista. Ohrasato arvioidaan normaaliksi ainoastaan Etelä-Karjalassa ja –Savossa, Pohjois-Karjalassa ja Etelä-Pohjanmaalla. Kaurasato on jäämässä tavanomaista heikommaksi Etelä-Suomen rannikkoalueella, osassa Hämettä, Pohjois-Savossa, Keski-Suomessa ja maan pohjoisosissa. Kasvustot ovat pysyneet hyvin pystyssä toistaiseksi. 

Kosteat säät ovat lisänneet lehtilaikkutautien ja punahomeen riskiä viljoilla. Tästä johtuen viljoille onkin tehty torjuntaruiskutuksia edellisvuosia enemmän, vaihdellen puolesta viljelyalasta lähes koko viljelyalalle. Punahometta on torjuttu erikseen verrattain vähän kokonaisuudessaan. Eniten punahometta on torjuttu kaurakasvustoista.  Kesän vaikeat olosuhteet vaikeuttivat tautiruiskutusten tekoa.

Puintien myöhästyminen on siirtämässä syysviljojen kylvöjä myöhemmäksi. Kiinnostusta syysviljojen sekä syysöljykasvien viljelyyn olisi, mutta puintien myöhästymisen arvioidaan pienentävän niiden viljelyalaa useimmilla alueilla. Etelä-Pohjanmaalla tosin rukiin viljelyalan arvioidaan voivan kasvaa jopa 30 %, mikäli sääolot suosivat puintien etenemistä. Syysöljykasvien suositeltava kylvöaika alkaa olla jo ohitettu, joten niiden viljelyalat ovat jäämässä edelleen pieniksi. Syyskylvöjen onnistumista uhkaa paikoitellen hyvin runsas etanakanta, joka on hyötynyt kesän kosteista oloista.

Toisen säilörehusadon korjuu jatkuu

Etelä-Suomessa toinen säilörehusato on lähes korjattu. Pohjois-Savossa säilörehun korjuutilanteessa on suuria eroja peltojen märkyydestä johtuen: osassa Pohjois-Savoa sadosta on päästy korjaamaan vasta 20 % ja osassa 65 %. Keski-Pohjanmaan sisäosissa ja Pohjois-Pohjanmaalla toisesta säilörehusadosta on korjattu vasta kolmannes ja Kainuussa korjuu on aivan alussa. Lapissa ei ole vielä päästy korjaamaan toista säilörehusatoa. Peltojen märkyys on hidastanut säilörehun korjuuta erityisesti maan pohjoisosissa.

Toinen säilörehusato arvioidaan määrältään hyväksi tai vähintään tyydyttäväksi suuressa osassa maata. Ainoastaan osalla Pohjois-Savon ja Keski-Pohjanmaan tiloista toinen säilörehusato jäi määrältään tavanomaista pienemmäksi. Toinen säilörehusato arvioidaan laadultaan tyydyttäväksi.
Tänä vuonna vain harvoilla tiloilla korjataan kolmas sato säilörehusta: maan eteläosissa suurimmalla osalla tiloista ei ole tarvetta korjata kolmatta satoa ja maan pohjoisosissa taas nurmen kasvu ei riitä kolmannen sadon korjuuseen.

Sateet ovat pehmittäneet laitumia. Etenkin Pohjois-Savossa ja Pohjanmaalla laitumet kärsivät pahoista tallausvaurioista. Laitumien ja odelman kasvu on monin paikoin maan eteläosissa hyvää ja maan pohjois-osissakin tyydyttävää. Ainoastaan osassa Pohjois-Savoa, Keski-Pohjanmaalla ja Kainuussa odelman kasvu arvioidaan tavanomaista heikommaksi.

Kosteat säät lisäävät perunaruton riskiä

Pitkään jatkunut viileys ja runsaat sateet ovat hidastaneet perunan kasvua ja kehitystä, eikä säiden lämpeneminen elokuussa ole vielä ehtinyt parantaa tavanomaista heikompia satonäkymiä.  Kasvustojen kunto ja kehitysvaihe vaihtelevat suuresti tilalta toiselle. Osalla tiloista sateet ovat hukuttaneet perunaa, kasvustot ovat jääneet aukkoisiksi ja ravinteet ovat kulkeutuneet kasvien ulottumattomiin aiheuttaen ravinnepuutoksia. Paikoin perunakasvustot ovat hyvässä kasvussa ja niiden sadosta on odotettavissa hyvä. Rutontorjunta on onnistunut hyvin ammattiviljelmillä haasteellisista sääoloista huolimatta, mutta kotipuutarhoissa rutto on tuhonnut jo perunan varret.

Kylvöjen pitkittymisestä johtuen rypsikasvustot ovat hyvin eri kehitysvaiheissa. Puintien odotetaan käynnistyvän vasta syyskuun alkupuolella kaikkien aikaisimmilla lohkoilla Etelä-Suomen rannikkoalueella, Hämeessä, Etelä-Savossa, Keski-Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla. Muualla rypsikasvustoja arvioidaan päästävän puimaan vasta syyskuun loppupuolella. On epävarmaa, ehtiikö myöhäisimpien kasvustojen sato valmistua syyskuun kuluessa. Rypsikasvustot ovat pysyneet hyvin pystyssä lukuun ottamatta Satakuntaa, jossa puolet kasvustoista on laossa. Rypsisato on jäämässä määrältään ja laadultaan tavanomaista heikommaksi Etelä-Suomen rannikkoalueella, Pohjois-Savossa, Keski-Suomessa ja Pohjois-Pohjanmaalla. 

Kumina kuuluu parhaiten kesän haastavista sääoloista selvinneisiin viljelykasveihin. Ensimmäisiä kuminakasvustoja päästiin puimaan viime viikolla Hämeessä ja Etelä-Karjalassa. Kuminan puinnit ovat alkamassa tällä viikolla Satakunnassa, Kymenlaaksossa, Pohjois-Savossa, Keski-Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla. Muualla maassa puintien arvioidaan käynnistyvän viikon kuluessa. Kuminasadosta odotetaan määrältään keskinkertaista suurimmassa osassa maata, Satakunnassa ja Hämeessä jopa hyvää. Kuminasato arvioidaan laadultaan tyydyttäväksi. 

Härkäpavun satonäkyvät vaihtelevat alueittain: Etelä-Suomen rannikkoalueella sadosta odotetaan määrältään hyvää, mutta Savossa ja Pohjois-Pohjanmaalla sato on jäämässä tavanomaista pienemmäksi. Laadultaan sato arvioidaan tyydyttäväksi useimmilla alueilla, Pohjois-Savossa ja –Pohjanmaalla sadon laatu on jäämässä välttäväksi tai huonoksi.  Härkäpavun sadonkorjuuseen arvioidaan päästävän vasta syyskuun puolivälin jälkeen useimmilla alueilla. Kaikkein aikaisimpia härkäpapukasvustoja arvioidaan päästävän korjaamaan syyskuun alkupuolella Etelä-Pohjanmaalla. Viileys hidasti pitkään sokerijuurikkaan kasvua, mutta säiden lämpeneminen on saanut sokerijuurikkaan hyvään kasvuun. Sokerijuurikkaan satonäkymät vaihtelevat välttävästä normaaliin.

Marjakausi parhaimmillaan  

Mansikan satokausi jatkuu edelleen mansikan päätuotantoalueella Itä- ja Keski-Suomessa aurinkoisten säiden vauhdittaessa sadon kypsymistä. Pohjois-Suomessa mansikan satokausi on parhaimmillaan. Mansikan laatu on pysynyt tyydyttävänä vaihtelevista säistä huolimatta. Viileät yöt ja kasvustojen kuivahtaminen sateiden välillä ovat pitäneet harmaahomeen kurissa. Mansikan satokauden arvioidaan jatkuvan vielä elo-syyskuun vaihteeseen saakka, kun satoa kypsyy alkukesän aikana istutetuista satotaimista sekä tunneleissa kasvavista kasvustoista.
Vadelman satokausi on nyt parhaimmillaan ja sen arvioidaan jatkuvan elokuun loppuun. Satoa valmistuu niin avomaalta kuin tunneleistakin. Aurinkoisten säiden ansiosta sadon laatu on ollut hyvä. Myös pensasmustikan satokausi on päässyt alkuun Etelä-Suomessa. Satokauden arvioidaan jatkuvan syyskuun alkuun saakka. Pensasmustikan sato arvioidaan hyväksi, sillä kasvustot talvehtivat hyvin leudon talven ansiosta.
Käsinpoimittuja herukoita on ollut saatavilla elokuun alusta alkaen, mutta varsinainen pääsatokausi on vasta alkanut. Viimeisiä herukoita arvioidaan korjattavan syyskuun alussa. Herukkasadot ovat vaihtelevia johtuen pölytyksen aikaisesta viileydestä ja tuulisuudesta.
Ensimmäiset kesäomenat ovat kypsyneet.  Kesäomenien sato arvioidaan välttäväksi. Omenan päätuotantoalueella Ahvenanmaalla syysomenoiden sato arvioidaan hyväksi ja talviomenoiden erinomaiseksi. 

Lämpö vauhdittaa avomaanvihannesten kasvua

Vihannesten kasvu ja sadon valmistuminen ovat nopeutuneet säiden lämmettyä. Sateiden ansiosta vihanneskasvustot ovat nyt reheviä. Tuorevihannesten valikoima alkaa olla nyt laajimmillaan. Valmistuneen vihannessadon laatu on ollut hyvä. Vihannessadon määräkin on tyydyttävä lukuun ottamatta avomaan kurkkua ja kesäkurpitsaa, jotka kärsivät edelleen kesän viileydestä.
Varastoitavan sipulin nostot ovat alkamassa maan eteläosissa. Varastovihannesten kasvu ja kehitys näyttävät nyt lupaavilta joskin kehitys on tuntuvasti jäljessä tavanomaisesta aikataulusta. Kosteat säät ovat suosineet etanoiden lisääntymistä ja rikkakasvien kasvua. Seuraavien viikkojen sääolot ratkaisevat lopullisesti korjattavan sadon määrän ja laadun.

Katsaus on laadittu ProAgria Maaseutukeskusten antamien tietojen pohjalta. Lisätietoja antaa Terhi Taulavuori puh. 020 747 2475 ja Sari Peltonen (peltokasvit) puh. 020 747 2477.

Lisätietoja maakunnallisesta tilanteesta myös paikallisilta ProAgria Keskuksilta.
ProAgria Etelä-Pohjanmaa, Henri Honkala, puh. 040 827 7100, puutarha Arja Raatikainen puh. 050 377 9530
ProAgria Etelä-Savo, Matti Ikonen puh. 0400 624 956, Timo Piispa puh. 040 702 4813,  puutarha Mirja Tiihonen puh. 0400 638 138
ProAgria Etelä-Suomi
Etelä-Karjala, Eino Heinola puh. 0400 358 668, Asko Laapas (erityisesti nurmiasiat) puh. 040 721 9991
Kanta-Häme, Vesa Koivula 0407092450, Kaija Hinkkanen (erityisesti luomu) puh. 040 709 2475
Kymenlaakso, Mikko Kemppi puh. 040 709 2489, Harri Nopanen puh. 043 824 9603
Pirkanmaa, Ritva Tolppa puh. 0400 163 753, Sari Hiltunen (erityisesti luomu) puh. 050 561 8369, Katri Myry puh. 050 518 4611
Päijät-Häme, Jari Keränen puh. 0400 665 485, Jukka Miettinen 0400 355 551
Uusimaa, Esa Partanen puh. 0400 463 172, Vilma Kuosmanen puh. 040 742 4729

Kasvukauteen liittyvissä erityiskysymyksissä vastaavat:
kasvinsuojeluasiat, Eino Heinola puh 0400 358 668
laiduntaminen, Markku Puttonen puh. 040 709 2484, Asko Laapas puh. 040 721 9991
luomu, Sari Hiltunen puh. 050 561 8369, Pekka Terhemaa puh. 040 518 7130
erikoiskasvit, (avomaanvihannekset) Marja Kallela puh. 040 513 3118, (peruna) Ritva Tolppa p. 0400 163 753

ProAgria Finska Hushållningssälsskapet (FHS), Peter Fritzén, puh. 0400 688 507, puutarha Fredrik Björklund, puh. 050 593 4350
ProAgria Kainuu, Matti Partanen, puh.0400 282 092
ProAgria Keski-Pohjanmaa, Jari Vierimaa puh. 040 743 3290, Jari Tikkanen puh. 0400 162 147,Sirkku Koskela puh. 0400 137 124
ProAgria Keski-Suomi, Vesa Laitinen, puh. 020 747 3321, puutarha Marjo Marttinen, puh. 020 747 3322
ProAgria Lappi, Ari Alamikkotervo, puh. 0400 616 970 
ProAgria Länsi-Suomi, Pasi Nummela, puh. 0400 970 913 (Satakunta), Ilpo Hartikainen, puh. 050 569 6881 (Varsinais-Suomi), Marja Tuononen puh. 040 5919 489 (puutarhakasvit)
ProAgria Nylands Svenska Lantbrukssällskap (NSL), Jan Grönholm, puh. 0400 860 639,  Patrik Erlund, puh. 0400 860 630
ProAgria Oulu, Leila Laine puh. 045 6578 718, Risto Jokela, puh. 0400 285 294, kasvinsuojelu Juha Sohlo, puh.  0400-585506puutarha Kirsti Voho, puh. 0400 387 406
ProAgria Pohjois-Karjala, Kaisa Matilainen (Joensuun seutu), puh. 040 301 2423, Heidi Nevalainen (Pielisen Karjala) puh. 040 301 2428,  puutarha Päivi Turunen, puh. 040 301 2452
ProAgria Pohjois-Savo, Arja Mustonen, puh. 0400 203 755, Anu Rossi, puh. 040 179 5001, puutarha Liisa Pietikäinen, puh. 0400 375 583
ProAgria Ålands Hushållningssällskap, Joachim Regårdh, puh. 0457 526 7303, puutarha Pernilla Gabrielsson, puh. 0457 382 3070
ProAgria Österbottens Svenska Lantbrukssällskap (ÖSL), Jan-Erik Back, puh. 050 4417 511, puutarha Kaisa Haga, puh. 050 911 5920S

Seuraava tiedote  julkaistaan 8.9.
 

Jaa

Ajankohtaista

Asiantuntijat

Hae asiantuntijaa

Kaikki asiantuntijat

  • Tilaa palvelu
    Hyödynnä osaamisemme johtajuuteen, tuotantoon ja yritystoiminnan kehittämiseen liittyvissä ratkaisuissa.
  • Rahat riittämään!
    Helppoutta ja onnistumisia talouden, markkina-, ja tukiriskien hallintaan.